"Suuri huoli siitä, vetääkö Trump Yhdysvaltojen aseaputukea Ukrainalta pois" – Trumpin voitto herättää useita kysymyksiä

Republikaanien Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi on Ukrainan kannalta ehdottomasti huolestuttavampi skenaario kuin demokraattien Kamala Harrisin valinta olisi ollut, näkee Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä. STT haastatteli Särkkää, kun useat yhdysvaltalaismediat olivat ennustaneet Trumpin voittavan vaalit.

– Tässä on suuri huoli siitä, lähteekö Trump vetämään Yhdysvaltojen aseaputukea Ukrainalta pois tai lähteekö hän pienentämään sitä tai ylipäätään lobbaamaan sen puolesta, että sota saataisiin nyt päätökseen eli mentäisiin neuvottelupöytään, Särkkä sanoo.

Särkän mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten Trumpin hallinto ensisijaisesti tilanteeseen reagoi: vilauttaako Trump suoraan neuvottelukorttia vai nähdäänkö aivan toisenlainen kehityskulku, jossa Yhdysvallat antaa Ukrainalle tuen käyttää pitkänkantaman ohjuksia Venäjän maaperällä sijaitseviin sotilaskohteisiin.

– Huomioiden Trumpin aiemman toimintamallin ja suhteet esimerkiksi (Venäjän presidenttiin Vladimir) Putiniin, luulen hänen lähtevän sovittelevammalla otteella liikkeelle.

Särkkä huomauttaa, että jos neuvottelupöytään mennään tilanteessa, jossa asetelma ei ole Ukrainalle edullinen, joutunee Ukraina tyytymään tappioon ja menettää joitain osia Itä-Ukrainasta.

Myös Trumpin ja hänen hallintonsa suhtautuminen Lähi-idän tilanteeseen herättää kysymyksiä. Särkkä kuvaa Trumpia vankkumattomaksi Israelin tukijaksi, joka on tuonut kaikissa käänteissä esille Yhdysvaltojen tukea Israelille ja maiden välistä vahvaa liittolaisuussuhdetta. Särkkä uskookin, että Yhdysvallat jatkaa Israelin tukemista ja kyseenalaistaa sen toimintaa jatkossa vähemmän.

– Luulen, että Israelia pyritään tukemaan ja antamaan sille tarvittavat välineet toteuttaa ne omat sotilaalliset päämääränsä siellä alueella ilman, että Yhdysvallat lähtisi aktiivisemmin siihen konfliktiin mukaan.

Trumpin valinta presidentiksi ei Särkän mukaan suoranaisesti vaikuta Suomeen, mutta Ukrainan ja Naton kautta epäsuoria vaikutuksia voi olla luvassa.

– Lähtökohdat ovat hyvät sille, että Yhdysvaltojen ja Suomen suhteet jatkuvat normaalisti, koska meillä on kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus ja kauppasuhteet ovat olleet merkittävät Suomen ja Yhdysvaltojen ulkomaankaupan osalta. Mutta epäsuora vaikutus tulee siitä, jos Yhdysvallat vetää tukeaan pois Ukrainalta. Se vavisuttaa Naton Ukrainan tukemiseen liittyvää strategiaa, Särkkä sanoo.

– Natohan on tehnyt aikamoisia suunnitelmia vuoden aikana Ukrainan tukemisesta, on perustettu neuvostoja ja erilaisia mekanismeja. Siltä putoaa pohja, jos Yhdysvallat vetää sotilaallisen tukensa Ukrainalta, koska se on ollut Ukrainan merkittävin tukija tässä sodassa.

Eripuraa voi aiheuttaa myös Trumpin syyllistävä retoriikka ”hyvistä ja huonoista liittolaisista” Natossa suhteessa maiden taloudelliseen satsaukseen.

– Se voi jakaa Nato-maita kahden kerroksen väkeen, ja silloin se on omiaan heikentämään liittokunnan ulkoista yhtenäisyyttä. Toisaalta, aika on hyvin erilainen kuin Trumpin edellisellä nelivuotiskaudella, joten voimme ehkä nähdä jopa sovittelevampaa politiikkaa suhteessa Natoon.

Trumpin valinta presidentiksi voi aiheuttaa liikehdintää Naton sisällä, saaden eri ryhmittymät hitsautumaan tiiviimmin yhteen ja tiivistämään puolustusyhteistyötä.

– Tällaista liikehdintää voidaan nähdä isompienkin Nato-maiden osalta: mihin kuppikuntaan tai kerhoon he nojautuvat hakiessaan luotettavia kumppaneita muista Nato-maista.

Särkkä nostaa esille, että Trump voi olla valmis tekemään kansallisten intressien vuoksi ulkopoliittisissa kysymyksissä kahdenvälistä ”diilipolitiikkaa” myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät jaa yhteistä arvopohjaa esimerkiksi Naton kanssa. Esimerkiksi hän nostaa EU- ja Nato-rikkurina pidetyn Unkarin, jota Trump on ylistänyt.

– Sillon yhteisten tavoitteiden eteen tehty työ on vaarassa suistua raiteiltaan. Silloin ratkaisevaksi voi nousta nimenomaan se, miten hyvät ne kahdenväliset suhteet Trumpilla on sekä maan että maan poliittisen johdon kanssa.

Särkän mukaan Suomen kannattaakin pyrkiä pitämään hyvät kahdenväliset suhteet yllä Yhdysvaltojen kanssa.

– Jotta keskusteluyhteys olisi hyvä siinäkin tilanteessa, että Yhdysvallat Trumpin johdolla minimoisi monenkeskisten kansainvälisten instituutioiden merkityksen. Siinä tietysti ollaan voimatasapainotilanteessa, jossa Suomi on heikommalla – ellei se pysty sitten tekemään itseään jollain tavalla merkitykselliseksi tuomalla pöytään jotain sellaista, joka tuo lisäarvoa kahdenväliselle kumppanuudelle.

Särkkä mainitsee Arktisen alueen yhdeksi osa-alueeksi, jolla Suomi ja Yhdysvallat voisivat mahdollisesti kehittää yhteistyötä tulevaisuudessa. Arktinen alue ei kuitenkaan tule nousemaan yhtä korkealle Yhdysvaltojen agendalla kuin Kiina- ja Aasia-politiikka.

– Jos Suomi oikeasti haluaisi miellyttää Yhdysvaltoja, sen kannattaisi miettiä tarkkaan Kiina-politiikkaansa. Tässä tullaan siihen, että jokaisella valtiolla on omat intressinsä ja Suomen pitää osata tasapainoilla tässä suurvaltojen välisessä kilpailussa – kumminkin siten, että se on linjassa Naton yhteisen linjan kanssa.