Suomi on täyttänyt Nato-pestejä ripeästi
Suomi on ollut ensi vuodenvaihteen tienoilla Naton jäsen tuhat päivää. Integroitumisprosessi liittokuntaan jatkuu yhä, ja sitä voi mitata monella tavalla. Yksi on Naton rakenteissa työskentelevät suomalaiset.
– Meillä on tavoitteena, että vuosikymmenen lopussa meillä on Natossa kaikkiaan vajaat 200 henkilöä töissä. Siitä (Suomea) velvoittavaa on komentorakenteen osa, joka tarkoittaa noin 90:tä–100:aa henkeä, kertoi Pääesikunnan komentopäällikkö, prikaatikenraali Vesa Valtonen Defence Talks -tilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Nato edellyttää, että 30 prosenttia vaadituista paikoista on täytetty kolmen vuoden jäsenyyden jälkeen. Suomi on edennyt vaadittua nopeammin ja täyttänyt jo nyt puolet paikoista.
Suomesta Natoon lähtevien upseereiden sijoittamisen painopisteet ovat Valtosen mukaan Euroopan joukkojen komentoesikunnassa Shapessa Belgiassa, missä on tällä hetkellä toistakymmentä suomalaisupseeria. Samaan pyritään myös Yhdysvalloissa sijaitsevassa Norfolkin yhteisoperaatioesikunnassa, joka on Suomen ja muun pohjoisen alueen puolustamisen kannalta keskeinen operaatiojohtoporras.
Eversti Petteri Kajanmaa toimi kolme vuotta Shapessa, ensi kumppanimaan ja sitten jäsenmaan edustajana.
Aitiopaikalta nähtynä Suomen liittyminen ei Kajanmaan mukaan ollut hyppäämistä liikkuvan junaan vaan sen perässä juoksemista, kunnes viimeisestä vaunusta saatiin kiinni.
– Me emme tienneet, mihin olimme menossa. Siihen nähden Suomi on pärjännyt äärimmäisen hyvin sotilaallisessa integraatiossa, Kajanmaa sanoi.
Nato-integraatiosta löytyy tyytyväisyyden aihetta myös suomalaisille alati tärkeässä vertailussa länsinaapuriin.
– Meidän majurimme, joka suunnitteli suomalaisen henkilöstöintegraation Natoon, suunnitteli sen myös Ruotsin osalta, koska hän oli suunnitellut sen Suomen osalta niin hyvin, Kajanmaa kertoi.
Sotilaspestien lisäksi Natossa on myös siviilitehtäviä, jotka ovat kaikille Naton jäsenmaiden kansalaisille avoimia. Esikuntien lisäksi niitä voi löytyä Naton lukuisista eri virastoista.
Suomessa Nato näkyy hiljattain avatun Mikkelin maavoimajohtoportaan lisäksi lähitulevaisuudessa Ruotsin johtamassa Naton FLF-maavoimajoukossa pohjoisessa.
Liittoutuminen on myös tuonut mukanaan tiivistyvää kansainvälistä harjoittelua, jossa merkittävä muutos on ollut harjoitusten pitkäkestoisuus ja suurempi mittakaava.
– Käytännössä komppaniakokoisten harjoitusten rinnalle on tullut harjoituksia, joissa vierailevat joukot ovat prikaatin kokoluokassa tai jopa siitä isommissa muodoissa, Kainuun prikaatin komentaja, prikaatikenraali Ari Laaksonen kertoi.