Suomi hakee sopeutuskauden pidentämistä – lisäsopeutusta ei tarvita
Suomi hakee talouden sopeutuskautensa pidentämistä seitsemään vuoteen EU:n vaatimassa suunnitelmassa.
Valtiovarainministeriö (VM) kertoi tiedotteessaan maanantaina, että EU:n määrittelemä julkisen talouden sopeutusvaade Suomelle on merkittävä, koska Suomen velka-aste nousee edelleen. Tästä syystä Suomi hakee komissiolta sopeutuskautensa pidennystä seitsemään vuoteen.
Huhtikuussa voimaan astuneet EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt velvoittavat valtioita tekemään neljäksi tai viideksi vuodeksi suunnitelman, jossa ne sitoutuvat julkisten nettomenojen tiettyyn kasvuvauhtiin eli niin sanottuun nettomenopolkuun. Suunnitelman pituus riippuu kunkin jäsenmaan vaalikauden pituudesta.
Jäsenmaa voi kuitenkin hakea suunnitelmaansa enintään kolmen vuoden lisäsopeutusaikaa, jos maa sitoutuu tekemään lisää rakenteellisia uudistuksia ja investointeja.
VM:n tiedotteessa kerrotaan, että hakemuksensa perusteeksi Suomi esittää komissiolle uudistus- ja investointikokonaisuutta. Se koostuu osaksi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Lisäksi komissiolle esitettävään kokonaisuuteen kuuluu sosiaaliturvan uudistuksia. Näitä ovat yhden perusturvaetuuden malli ja toimeentulotuen uudistaminen.
VM:n mukaan Suomen suunnitelma on yhteensopiva aiemmin päätettyjen yhdeksän miljardin euron sopeutustoimien kanssa. VM sanoo, että suunnitelma ei edellytä hallitukselta lisäsopeutusta.
Hallitus antaa asiasta eduskunnalle pääministerin ilmoituksen ja kuulee talousneuvostoa. Valtiovarainministeriö järjestää suunnitelmasta myös kuulemistilaisuuden kansalaisyhteiskunnalle 3. lokakuuta.
Valtioneuvoston on määrä hyväksyä suunnitelma 10. lokakuuta, minkä jälkeen suunnitelma toimitetaan EU:lle. Euroopan komissio arvioi suunnitelmat, ja EU:n neuvosto hyväksyy ne.
EU:n komission on määrä arvioida Suomen julkisen talouden tilannetta marraskuun lopulla. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo VM:n tiedotteessa, että komissio tarkastelee tuolloin muun muassa Suomen alijäämää.
EU:n talouspoliittisten sääntöjen mukaan jäsenmaiden julkisen talouden alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia suhteessa bkt:hen. Tästä viitearvosta saa tosin poiketa, jos alijäämän ylityksen katsotaan olevan ”vähäinen, väliaikainen ja poikkeuksellinen”.
VM arvioi maanantaina julkaisemassaan talousennusteessa, että Suomen alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen. VM:n arvion mukaan ylitys on ”poikkeuksellinen ja väliaikainen” mutta ei kuitenkaan ”vähäinen”.
Hallitus antoi maanantaina eduskunnalle esityksen valtion talousarviosta ensi vuodelle. Valtion budjetti on esityksessä 12,1 miljardia euroa alijäämäinen. Talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia euroa ja tulot 76,6 miljardia euroa.
Budjettiesitys ei sisällä uusia sopeutustoimia. VM totesi tiedotteessaan, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla, minkä lisäksi kevään kehysriihessä hallitus päätti kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Ensi vuoden talousarvioesitys pitää sisällään näitä sopeutuksia.
Eduskunnan on määrä hyväksyä ensi vuoden talousarvio joulukuussa.