Saksa laittaa infraan ja puolustukseen yli tuhat miljardia – näin siitä hyötyvät Suomen vientiyritykset
Saksan parlamentin alahuone eli liittopäivät hyväksyi tiistaina historiallisen puolustus- ja infrastruktuuripaketin, joka mahdollistaa julkisten investointien massiivisen kasvattamisen velkarahalla tulevina vuosina.
Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtajan Jan Fellerin mukaan kyseessä on ”todella merkittävä ja perustavanlaatuinen muutos” Saksassa, jossa on perinteisesti harjoitettu tiukkaa taloudenpitoa ja pyritty välttämään velkaantumista.
Feller kertoo, että saksalaisten yritysten ja elinkeinoelämän suhtautumisessa on tapahtunut muutos viimeisten puolentoista vuoden aikana.
– Yritykset ovat tulleet siihen tulokseen, että Saksa on laiminlyönyt erityisesti infraa, mutta myös energiajärjestelmää ja puolustusta, ja että niiden korjaamisen aika on tullut, Feller sanoo STT:lle.
Liittopäivien päätöksen mukaan Saksan perustuslakiin kirjattua niin sanottua velkajarrua höllennetään puolustusmenojen osalta. Tämä mahdollistaa puolustusmenojen lisäämisen käytännössä rajattomasti.
Samalla päätettiin perustaa 500 miljardin euron budjetin ulkopuolinen erikoisrahasto, jolla rahoitetaan infrastruktuuri-investointeja seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Potista viidesosa eli 100 miljardia euroa täytyy käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin investointeihin. 100 miljardia euroa menee suoraan osavaltioille, jotka vastaavat muun muassa koulutuksesta ja alueellisesta tieverkosta.
Seuraavaa hallitusta muodostavien kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien lisäksi myös vihreät äänesti puolustus- ja infrapaketin puolesta.
Paketin yhteenlasketun hintalapun on arvioitu kohoavan jopa yli 1 000 miljardiin euroon, mikä on Euroopan mittakaavassa valtava kokonaisuus. Mittavia lisäsatsauksia kaivataan kipeästi, koska Saksan asevoimat on retuperällä ja julkinen infrastruktuuri päässyt pahoin rapistumaan.
Paketin läpimeno vaatii vielä kahden kolmasosan enemmistön parlamentin ylähuoneessa eli liittoneuvostossa. Sen on määrä äänestää asiasta perjantaina.
Suomen ja Saksan kaksoiskansalainen Feller kertoo seuranneensa puolustus- ja infrapaketin valmistelua helpottuneena, kahdestakin syystä.
Ensinnäkin Saksan infrastruktuuri on Fellerin mukaan jätetty tuuliajolle, joten päätökset investoinneista tekevät Saksalle hyvää. Samalla paketti on tärkeä myös siksi, että se avaa paljon yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten ja saksalaisten yritysten välille.
Esimerkkinä infrastruktuurin rapistumisesta Feller kertoo, että Saksassa siltoja on jouduttu sulkemaan jopa keskeisten liikenneväylien varrella. Tiet ja koulut ovat huonommassa kunnossa kuin Suomessa, ja nopeiden nettiyhteyksien kanssa on edelleen ongelmia.
– Suomalainen tekee helposti virheen, että sopii (Saksassa) junamatkalle Teams-palaverin. Se ei vain onnistu, Feller sanoo.
Hän kertoo myös, että Saksassa junat myöhästelevät valtavasti.
– Näitä esimerkkejä on aika paljon.
Saksassa valmisteltava suurpaketti ei Fellerin mukaan ole jäänyt huomaamatta Suomessa.
– Meidän jäsenyrityksetkin ovat alkaneet jo tiedustelemaan, että missä tämä mahdollisesti näkyisi, Feller kertoo.
Hän luettelee toimialoja, joilla toimivat suomalaisyritykset voisivat hyötyä Saksan suunnanmuutoksesta.
Puolustusmenojen lisäämisestä hyötyisivät luonnollisesti suoraan suomalaiset puolustusalan yritykset, kuten Patria, jonka on jo aiemmin kerrottu olevan lähellä suurta panssariajoneuvojen kauppaa Saksaan.
Lisäksi Feller mainitsee siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvia kaksikäyttötuotteita valmistavat yritykset sekä kyberturvallisuusyritykset. Vihreiden vaatimuksesta Saksan velkajarrun höllääminen koskee myös muun muassa kyberturvallisuuteen tehtäviä satsauksia.
Fellerin mukaan Saksassa toimii aktiivinen klusteri suomalaisia kyberturvayrityksiä.
– Yksi jäsenyrityksemme esimerkiksi tekee yhteistyötä Saksan kyberturvallisuusviranomaisen kanssa.
Infrapakettiin kuuluvat vihreän siirtymän investoinnit puolestaan hyödyttävät suomalaisia energia-alalla toimivia yrityksiä.
– Wärtsilän tyyppisille yrityksille tulee varmasti muodostumaan tästä kysyntää, Feller sanoo.
Hän kertoo, että Wärtsilä on jo aiemmin rakentanut Saksaan voimaloita, joilla pyritään vastaamaan uusiutuvasta energiasta aiheutuviin heilahteluihin energiajärjestelmässä. Lisäksi Saksan sähkönjakeluverkot pitää uudistaa, mikä voi tuoda töitä esimerkiksi Eltelille.
– Raidepuolella jos junia ruvetaan uusimaan, niin meillä on Transtechin tehdas Suomessa (Kajaanissa), Feller sanoo.
Ja jos Saksan infrarakentaminen lähtee liikkeelle, siitä voisi Fellerin mukaan hyötyä ainakin lahtelainen Peikko Group.
Feller kertoo valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran arvioineen, että Saksan bruttokansantuotteen (bkt) kohoaminen yhdellä prosentilla heijastuu neljän prosentin kasvuna Suomen viennissä Saksaan.
Saksalainen taloustutkimuslaitos DIW on haarukoinut, että 500 miljardin euron infrapaketin seurauksena Saksan bkt olisi tulevien kymmenen vuoden aikana vuosittain keskimäärin yli kaksi prosenttia korkeampi kuin ilman infrapakettia.
Laskennallisesti se tarkoittaisi, että Suomen vienti Saksaan kasvaisi pelkästään infrapaketin seurauksena yli kahdeksan prosenttia.
Feller uskoo, että vielä infrapakettiakin merkittävämpi asia on päätös velkajarrun hölläämisestä puolustusmenojen osalta.
– Siinä vain taivas on rajana, Feller sanoo.
Suomesta viedään Saksaan paljon koneita ja laitteita, metallituotteita, paperia ja kartonkia sekä kemianteollisuuden tuotteita. Lisäksi iso tuoteryhmä ovat kuljetusvälineet, kuten henkilöautot ja risteilyalukset.
Viime vuonna Saksa oli tavaraviennissä Suomen toiseksi suurin vientimaa heti Ruotsin jälkeen. Tullin ennakkotietojen mukaan Saksan osuus Suomen tavaraviennistä oli runsaat 11 prosenttia.
Edellisten kahden vuoden aikana Saksan kansantalous on junnannut paikallaan tai pikemminkin jopa hieman supistunut. Erityisesti Saksan teollisuus on ollut vaikeuksissa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja halvan venäläisen kaasun tulo Saksaan tyrehtyi.
Jos Saksan talouden rattaat lähtevät puolustus- ja infrapaketin ansiosta jälleen kunnolla pyörimään, sillä olisi Fellerin mukaan kaksinkertainen vaikutus suomalaisille yrityksille.
Ensinnäkin se toisi suomalaisyrityksille suoria projekteja Saksaan. Feller kertoo, että Saksassa on työntekijäpula, jonka vuoksi tekijöitä etsitään myös muualta Euroopasta.
Lisäksi Saksan pääseminen jälleen kiinni talouskasvuun lisäisi taloudellista aktiviteettia kautta linjan, mikä sekin kasvattaisi Suomen vientiä Saksaan.
Jotta Saksan massiivisesta elvytyksestä saataisiin Suomessa täysi hyöty irti, ei Fellerin mukaan saa jäädä odottelemaan.
– Tämä on meidän helmasynti Suomessa, että me mennään sitten, kun on oikeasti varmuus, että nyt tämä projekti tulee, Feller sanoo.
– Nyt pitää aktiivisesti mennä Saksan markkinoille, etsiä siellä yhteistyökumppaneita ja olla esillä näkyvästi.