Suomen reaktio Venäjän väitettyihin meriraja-aikeisiin oli diplomaattinen onnistuminen, arvioi asiantuntija
Suomen reaktio Venäjän väitettyihin meriraja-aikeisiin oli diplomaattinen onnistuminen, mistä kertoo myös Venäjän peruuttelu asiassa keskiviikkona. Näin arvioi Tampereen yliopiston globaalihistorian apulaisprofessori, Venäjä-asiantuntija Rinna Kullaa.
– Suomen ulkopoliittinen ja diplomaattinen johto onnistuivat vuoropuhelussa. Sen sijaan, että oltaisiin annettu hirveän jyrkkä reaktio, keskusteltiin asiasta ja otettiin siitä selvää, Kullaa sanoo.
Suomen ulkoministeriöstä viestittiin torstaina STT:lle, että Suomen Moskovan-suurlähetystö on ollut yhteydessä Venäjän ulkoministeriöön ja pyytänyt asiasta selvitystä. Venäjän Helsingin-suurlähettilään puhuttelemiselle ei toistaiseksi ollut nähty perusteita.
Liettua sen sijaan kutsui keskiviikkona Venäjän suurlähetystön edustajan puhutteluun.
Venäjän mahdollisista aikeista muuttaa Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan Itämerellä on tiistai-illasta alkaen välittynyt julkisuuteen osin ristiriitaista tietoa.
Myöhään tiistaina ja aikaisin keskiviikkona muun muassa Kyiv Independent ja Moscow Times kertoivat Venäjän olevan aikeissa muuttaa yksipuolisesti Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan Itämerellä. Keskiviikkona puoliltapäivin Venäjän valtiolliset uutistoimistot Tass ja Interfax kuitenkin uutisoivat sotilasdiplomaattilähteeseen nojaten, ettei Venäjällä ole aikomustakaan siirtää kyseisiä rajoja.
Myös Venäjän hallinnon verkkosivuilla julkaistu rajojen siirtämistä koskenut asiakirja ilmeisesti poistettiin.
Kremlin edustaja Dmitri Peskov sanoi keskiviikkona toimittajille, ettei meriraja-asiaan sisältynyt ”mitään poliittista”. Kullaa näkee myös Peskovin kommentin osoituksena Venäjän peruuttelusta asiassa – vaikka toisaalta on selvää, että rajasuhteet ovat osa ulkopolitiikkaa.
Torstaina ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova puolestaan sanoi, että puolustusministeriön aie muuttaa Venäjän merirajaa Itämerellä on luonteeltaan ”tekninen” eikä turvallisuuspoliittinen. Zaharovan kommentista uutisoi asiasta tiedotustilaisuudessa kysynyt Helsingin Sanomat.
Merirajoista virinnyt jupakka kertoo Kullaan mukaan kiristyneistä kansainvälisistä suhteista Itämerellä ja sen ympäristössä.
– Yleensähän rajoista neuvotellaan kahdenvälisesti. Suomi ja Virokin esimerkiksi usein neuvottelevat omista kaupallisista vesistään ja pitävät huolta, että siihen jää kansainväliset vedet väliin, Kullaa sanoo.
– Se, että näin käy, on se sitten provosointia tai virhe, kertoo kiristyneistä väleistä.
Liettuan ex-presidentti Vytautas Landsbergis sanoi torstaina pitävänsä Venäjän aikeita Itämerellä tunnusteluna.
– Joku aloitti sen (merirajojen muutosten) laatimisen ja jostain syystä vuoti sen. Ilmeisesti kyseessä on tunnustelu tai provokaatio, jotta nähdään, minkälaisen reaktion se saa aikaan, Landsbergis kertoi.
Virolainen turvallisuusasiantuntija Rainer Saks puolestaan arvioi torstaina Postimees-lehdelle, että Venäjän väitettyjä aikeita voi alustavasti pitää vaikuttamisoperaationa. Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalev Stoicescu puolestaan muistutti, että kyseessä on joka tapauksessa provokaatio.
Stoicesun mukaan nyt on kysyttävä, suunnitteleeko Venäjä todella merirajojen muuttamista.
– Jos he todella haluavat siirtää rajat Itämerellä edukseen, se on täysin hyväksymätöntä, pohjimmiltaan jopa aggressiota, Stoicescu luonnehti.