Suomen asevarastoista ei juuri löydy apua Ukrainaan – Itä-Saksasta Suomen kautta Viroon kulkeutuneet neuvostohaupitsit odottavat Saksan lupaa
Suomen mahdollisuudet Ukrainan aseistamiseen ovat melko rajalliset, ilmeni eduskunnan keskustelussa Ukrainan tilanteesta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) selvitti, että Ukraina on pyytänyt apua mailta, jolla on ylimääräistä kapasiteettia, mutta Suomella materiaalia ei ole juuri jaettavaksi.
Mahdollinen kaupallinen asevienti käsitellään tapauskohtaisesti, mutta juuri nyt tällaisia hankkeita ei ulkoministerin mukaan ole vireillä.
Viro on tosin pyytänyt lupaa suomalaisperäisten haupitsien vientiin, eikä asialle ole Haaviston ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan estettä, jos Saksa näyttää vihreää valoa.
Suomen Virolle myymät 122 mm:n haupitsit on valmistettu Neuvostoliitossa, mutta Suomi osti ne 1990-luvulla Saksasta Itä-Saksan armeijan jäämistöstä. Siksi vientiin tarvitaan myös Saksan lupa.
Kaikkonen totesi, että Puolustusvoimilla on omatkin tarpeensa kansainvälisessä, jännitteisessä tilanteessa.
– Ja kovin mielellään Puolustusvoimat ei tässä tilanteessa lähde omaa materiaalia ainakaan laajemmin jakamaan.
Viron esittämästä suomalaisperäisten haupitsien viennistä on Kaikkosen mukaan valmius tehdä päätös ripeästi sen jälkeen, kun asiaan saadaan Saksan kanta.
– Mutta meillä ei ole tietoa, kauanko tuo on vielä Saksassa käsittelyssä, niin että toivottavasti se nyt sieltä kohtuullisen pian saadaan, tuo Saksan kanta. Hollannista on tullut myöskin alustava kysely. Ei vielä varsinaista lupapyyntöä, mutta alustava kysely on tullut, niin että katsotaan, konkretisoituuko se sitten.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tyynnytteli keskustelussa Suomen energiahuoltovarmuudesta kannettua huolta.
– Meillä on Suomessa verrattain hyvä tilanne. Meillä on hajautettu tuotanto useista eri lähteistä, meillä on monipuoliset energialähteet, ja sitten meillä on tietysti myös velvoitevarastointi olemassa.
Lintilä sanoi että myös turpeella tulee jatkossakin olemaan huoltovarmuuden kannalta oma roolinsa.
– Kovin perusteellisesti tätä ei tietenkään avata julkisesti, mutta meillä on energiapooli ja öljypooli organisaatioineen, jotka yhdessä sitten niin yritysten kuin julkisten tahojen kanssa tätä pitkälle hoitavat.
Lintilä muistutti, että huoltovarmuuden kannalta myös elintarvikepuoli on äärettömän tärkeä, ja yhtenä huolena tulee olemaan kausityöntekijöiden saaminen.
– Ukrainahan on ollut perinteisesti maa, josta Suomeen on tullut paljon kausityöntekijöitä, ja kyllä huoli nyt tietysti kausityöntekijöitten saamisesta tulee olemaan. Sillä voi olla omia vaikutuksiansa, mutta toivon mukaan siihen ei päädytä. Tietysti laitettuna tähän maatalouden vaikeaan tilanteeseen huoli on vaikea, Lintilä myönsi.