Suomeen kohdistuu gps-häirintää edelleen päivittäin
Suomen ilmailu ja meriliikenteen turvallisuustilanne on hyvä huolimatta viime vuosina yleistyneestä gps-häirinnästä. Tarficomin mukaan erilaiset gps-häiriöt ovat edelleen päivittäisiä. Ilmailun osalta niitä raportoitiin Traficomille viime vuonna Suomessa yhteensä 2 800 kappaletta. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä tapauksia oli Traficomin tiedossa 550.
Myös meriliikenteessä häiriötapauksia raportoidaan edelleen. Tapausten määrä on ollut pienempi ilmailuliikenteeseen verrattuna. Meriliikenteen gps-häiriöiden määrä laski talven aikana, mutta ilmoitukset ovat jälleen olleet kevään aikana kasvussa.
Traficomin ilmailujohtaja Jari Pöntinen toteaa Traficomin tiedostustilaisuudessa, että häiriöt eivät muodosta ilmailuliikenteelle välitöntä uhkaa. Häiriöiden varalle on olemassa vaihtoehtoisia navigointi järjestelmiä, ja lennonjohto pystyy neuvomaan lentokoneita navigoinnissa.
Tarficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonnisen mukaan merenkulun osalta voidaan puhua kahdenlaisesta häirinnästä. Satelliittipaikannusjärjestelmien ja sitä käyttävän AIS-tiedonhäirintä ei muodosta turvallisuusuhkaa merenkululle. Sen tavoitteena on esimerkiksi pimittää tieto siitä, mihin pakotteiden alaista lastia on todellisuudessa kuljetettu.
Esimerkiksi aluksen saapuessa Suomenlahdelle ja ennen sen siirtymistä Venäjän aluevesille, sen AIS-tiedon mukainen paikannus voidaan jäädyttää kansainväliselle merialueelle. Paikkatieto normalisoituu aluksen palatessa takaisin kansainväliselle vesialueelle Venäjän aluevesiltä.
Gps-häirintä sen sijaan voi potentiaalisesti muodostaa turvallisuusuhan merenkululle. Häirintä voidaan joko toteuttaa siten, että estetään satelliittitiedon vastaanottaminen kokonaan tai harhautetaan aluksen paikka- tai aikatietoa tai mahdollisesti molempia. Erityisesti aikatietojen harhauttaminen on vaarallinen ilmiö, ja on aiheuttanut vakavia vaaratilanteita myös Suomenlahdella.
Kyberturvallisuuden uhkataso on edelleen kohonneella tasolla. Uhka on ollut kohonneella tasolla vuodesta 2022 lähtien, jolloin häiriöiden määrä tuplaantui noin kymmenestä tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen tapaukseen vuodessa. Määrä on säilynyt korkealla tasolla siitä lähtien.
Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Samuli Bergströmin mukaan myös tämän vuoden osalta näyttää siltä, että pysytään samalla tasolla.
Bergströmin kuitenkin toteaa, että viimeisen vuoden aikana on nähty muutos siinä, että tekojen vakaavuus ja vaikuttavuus on muuttunut. Viime vuonna poikkeuksellisen vakavia tapauksia oli 18. Viime vuonna nähtiin esimerkiksi erityisesti pankki- ja finanssialaan kohdistuneita palvelunestohyökkäyksiä sekä Helsingin kaupunkiin ja muihin yksityisiin toimijoihin kohdistuneita tietomurtoja.
Verkon reunalaitteet eli esimerkiksi reitittimet sekä VPN-laitteet ovat alkuvuoden aikana nousseet yhä keskeisemmiksi kyberhyökkäysten toteuttajien työkaluiksi. Hyökkääjät etsivät laitteista mahdollisia haavoittuvuuksia ja altistavat ne tällä tavoin hyökkäyksille.
Suomessa on yleisesti varauduttu hyvin kyberuhkiin. Bergströmin mukaan vajaan kahden sadan maan verialussa Suomi sai 12 muun maan ohella täydet pisteet kyberhyökkäyksiin varautumisista. Työtä täytyy Bergströmin mukaan silti yhä tehdä etenkin vakavien tapausten määrien kasvaessa.