Suomalaismuusikon äiti joutui rautoihin – Asiantuntija moittii poliisin toimintaa ulkomaalaisvalvonnassa

Monet arvioivat valikoituneensa poliisitoimien kohteeksi etnisen alkuperänsä takia, vaikka viime vuonna voimaan tullut laki kieltää etnisen profiloinnin. Näin sanoo yhdenvertaisuusasiantuntija Rainer Hiltunen.

– Kaikki valvontatoiminta ei tällä hetkellä täytä lainsäädännön tarkkuusvaatimusta. Valvonnan tulee perustua havaintoihin tai analyysitietoon laittomasta maassaolosta, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Hiltunen sanoo.

– Poliisin toiminnassa on tämän vuoksi toimintatapojen muutostarvetta.

Hiltusen mukaan etninen profilointi on ollut selkeästi ongelma poliisin toiminnassa kuluneet kymmenen vuotta.

– Viimeisimpänä osoituksena tästä ovat kevään aikana käyty keskustelu sekä Mustan Barbaarin esimerkki.

Hiltunen viittaa Mustana Barbaarina tunnetun James Nikanderin sunnuntaiseen Facebook-päivitykseen, jossa hän kertoi siviilipukuisen poliisin laittaneen hänen äitinsä ja siskonsa rautoihin Helsingin keskustassa.

Muusikon mukaan naiset olivat kieltäytyneet esittämästä poliisille henkilöpapereitaan ja vaativat poliiseita perusteita niiden kysymiselle.

Tapauksesta nousi vilkas keskustelu sosiaalisessa mediassa sekä tiedotusvälineissä. Poliisi perusteli tapahtunutta ja kertoi tehneensä tuolloin ulkomaalaisvalvontaa.

Keväällä yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi Helsingin poliisilta selvityspyyntöä tehostetusta ulkomaalaisvalvonnasta, jonka moni oli kokenut etnisen profiloinnin perusteella tehdyksi. Valtuutetun lausunto asiasta ei ole vielä valmistunut.

Poliisi etsii ulkomaalaisvalvonnalla maassa laittomasti oleskelevia. Rikoskomisario Henri Helminen kertoo, että ulkoiset seikat ovat vain osa arviota, jonka perusteella tarkastettavat valitaan.

– Ensin mennään paikalle, jossa on ihmisiä, ja sitten katsotaan päältä, ketkä voisivat olla ulkomaalaisia. Heitä puhutetaan, ja tarkastus perustuu heidän kertomaansa kansalaisuudesta. He voivat sitten kertomansa tueksi esittää asiakirjoja, Helminen sanoo.

Poliisi siis käytännössä profiloi puhutettavat, mutta itse tarkastus perustuu Helmisen mukaan vasta puhutettaessa saataviin tietoihin.

Poliisi saa ulkomaalaislain mukaan tehdä tarkastuksia julkisilla paikoilla, ja poliisilla on oikeus saada nähtäväkseen maassa oleskeluun oikeuttavat asiakirjat, muun muassa henkilöllisyystodistuksen.

Helmisen mukaan tarkastuksia tekevät niin siviili- kuin virkapukuisetkin poliisit. Siviilipukuisia poliiseja käytetään hienovaraisuuden takia ja siksi, että siten päästään lähemmäksi tarkastettavia. Virkamerkki on esitettävä tarkastusta tehtäessä.

– Jos henkilö kieltäytyy näyttämästä poliisin virkatehtävän hoitamiseksi tarpeellisia henkilötietoja, poliisilla on oikeus tarkastaa vaatetusta, taskuja ja laukkuja asiakirjojen löytämiseksi, Helminen kertoo.

Hän ei ota kantaa Mustan Barbaarin tapaukseen, mutta kertoo yleisellä tasolla, että raudoittaminen tehdään vain, jos poliisin työturvallisuus tai sivullisten turvallisuus on uhattuna.

– Poliisin tarkastus-, voimankäyttö- tai muille toimenpiteille täytyy aina löytyä perusteet. Raudoittamisen osalta kysymyksessä on käytännössä väkivallan uhka tai väkivalta, Helminen sanoo.

Juttua muokattu klo 21:18. Lisätty otsikkoon sana ”ulkomaalaisvalvonnassa”.