Suomalaiset lahjoittavat aiempaa innokkaammin kehitysapuun

Kehitysapujärjestöt ovat saaneet lisää lahjoituksia, mutta leikkaukset nakertavat budjetteja
Kehitysapu

Suomalaiset lahjoittavat aikaisempaa innokkaammin rahaa kehitysapuun, kertovat useat STT:n haastattelemat järjestöt.

Kuukausilahjoitusten määrä on kasvanut viime vuodet tasaisesti, mutta niistä ei ole paikkaamaan kehitysavun miljoonaleikkauksia, summaa Suomen Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta.

Valtio leikkasi kehitysapua rajusti viime vuoden alusta.

Laurinsillan mukaan muun muassa toissavuoden pakolaiskriisi on motivoinut ihmisiä tukemaan SPR:n toimintaa.

– Kasvu johtuu myös siitä, että pitkäkestoisten lahjoittajien hankkimiseen on panostettu viime vuosina ja heitä on myös saatu. Lahjoittajia etsitään esimerkiksi kohtaamalla ihmisiä kaduilla ja digitaalisen markkinoinnin avulla.

Toissavuonna SPR:n kotimaan toiminnan ja ulkomaan katastrofirahaston tulos oli yli 20 miljoonaa, kun se on normaalisti 15–16 miljoonan tietämillä.

Laurinsilta kuitenkin muistuttaa, että varainhankinnassa tärkeintä on ihmisten sitouttaminen pitkällä aikavälillä, jotta rahavirta olisi tasainen.

SPR:llä ulkomaan katastrofirahastoon lahjoituksista menee vuosittain noin 11–12 miljoonaa euroa. Rahastosta ohjataan varoja myös kehitysyhteistyöhön.

Suomen Pakolaisavun lahjotuksien kautta saama potti on kasvanut parissa vuodessa vajaalla 200 000 eurolla.

Nykyisin järjestö kerää vuodessa noin 600 000 euroa, josta valtaosa tulee yksittäisiltä kuukausilahjoittajilta.

– On vaikea arvioida mikä suomalaiset sai liikkeelle, mutta tulkintani mukaan sekä pakolaistilanteen kärjistyminen että leikkausten julkaiseminen vaikuttivat lahjoitusintoon, toiminnanjohtaja Annu Lehtinen kertoo.

Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä muun muassa Afrikan maissa, joihin tulee runsaasti pakolaisia muista maista esimerkiksi konfliktien takia.

Lehtisen mukaan monilla järjestöillä on nyt kriittinen hetki.

– Kun leikkauksista kerrottiin toissavuonna, monilla oli vielä siirtyviä varoja, mutta nyt ne (leikkaukset) alkavat näkyä konkreettisemmin, Lehtinen varoittaa.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) vuosittainen yksittäisille lahjottajille suunnattu varainkeruu on noussut noin 20 000 eurosta noin 100 000:n tienoille viime vuosina.

Se saa merkittävää tukea myös ammattiliitoilta. Järjestö tukee ohjelmillaan muun muassa työntekijöiden oikeuksia ja koulutusta.

Lisäksi se edistää esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimintaa sekä demokratiaa kehittyvissä maissa.

Toiminnanjohtaja Janne Ronkaisen mukaan varainkeruuseen on panostettu aikaisempaa enemmän parin viime vuoden aikana, jo ennen leikkauksia.

Lahjoittajia on haettu muun muassa sosiaalisessa mediassa, ammattiliittojen julkaisuissa ja erilaisissa koulutustilaisuuksissa.

– Olemme viestineet, että rahoitus on vähentynyt mutta avun tarve kehitysmaissa ei ole vähentynyt mihinkään.

Ronkainen ei pysty arvioimaan, missä määrin ihmisten lisääntynyt lahjoitusinto johtuu leikkauksista ja missä määrin tehostuneesta varainkeruusta.

– Ihmisille ei ole tarvinnut kertoa, että järjestöillä on tiukkaa, koska he ovat tietoisia asiasta. Leikkausten jälkeen tietoisuus on kasvanut, ja tämä on osaltaan tukenut varainhankintaa.