Suomalaiset heräsivät – varautumisessa tapahtui merkittävä muutos
Kotitalouksien varautumisessa on tapahtunut positiivista kehitystä kahden viime vuoden aikana. Nyt jo yli puolet eli 54 prosenttia suomalaisista arvioi varautuneensa 72 tuntia -varautumissuosituksen mukaisesti.
Assia selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kyselytutkimuksesta.
Edellisissä tutkimuksissa hyvin varautuneita oli 41 prosenttia vuonna 2021 ja 35 prosenttia 2023.
Jopa 82 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yksilön omatoimisella varautumisella on merkittävä rooli yhteiskunnan häiriötilanteissa.
– On hienoa huomata, että suomalaisten asenne omatoimista varautumista kohtaan on näin myönteinen, toteaa SPEKin varautumispäällikkö Markus Latva-aho tiedotteessa.
– Suomessa asiat ovat yleisesti ottaen hyvin, mutta monenlaisia häiriöitä ja tahallistakin häirintää voi tulla koska vain. Yhteiskunnan kriisinkestävyydelle kotitalouksien varautumisella on suuri merkitys.
Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla suomalaisista on kotivarassaan riittävästi ruokaa häiriötilanteita varten. Sen sijaan vain noin puolet pärjäisi ilman vettä tai sähköä omatoimisesti kolme vuorokautta.
Pullovettä kolmeksi päiväksi oli vastaajista 35 prosentilla.
– Puhdas juomavesi ja erityisesti kerrostaloissa kaukolämmityksen tarvitsema sähkö ovat perustarpeita, joita ilman monen on hyvin hankala tulla toimeen, Latva-aho sanoo.
– Varautumisessa ehkä tärkeintä on, että jokaisessa kodissa olisi vähintään 5 litraa pullovettä asukasta kohti. Etukäteen tulisi myös opetella varautumistaitoja, kuten lämpimänä pysymistä kylmenevässä asunnossa.
Parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti.
Hyvään varautumiseen motivoi ajatus siitä, että varautuminen kuuluu jokaisen omalle vastuulle. Varautumisen koettiin kuuluvan omaan elämäntapaan asuinpaikasta riippumatta.
Keskimäärin muita huonommin varautuneita ovat nuoret, pienituloiset ja kaupunkilaiset. Yleisimmät syyt puutteelliselle varautumiselle ovat välinpitämättömyys, luottamus siihen, että kaikki ympärillä toimii sekä taloudelliset haasteet.
Vajaa kolmannes suomalaisista kokee varautumisen liian kalliiksi.
– Myönteistä on, että neljä viidestä vastaajasta kertoi nähneensä varautumisohjeita. Tieto ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla muuttunut toiminnaksi, joten herättelyä aiheeseen tarvitaan edelleen, Latva-aho toteaa.
SPEK toteutti Huoltovarmuuskeskuksen rahoittaman kyselyn keväällä 2025 ja siihen vastasi tuhat suomalaista.