Suomalaisekonomisti Yhdysvaltain korkeimman oikeuden Trump-päätöksestä: "Ei lupaa hyvää"
Ekonomisti Vesa Vihriälä kommentoi viestipalvelu X:ssä Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöstä ottaa käsittelyyn maan entisen presidentin Donald Trumpin mahdollinen koskemattomuus rikossyytteitä vastaan.
Vihriälän mukaan on yhä ilmeisempää, ettei Yhdysvaltain oikeusjärjestelmä estä Trumpin uudelleenvalintaa.
− Asia yksin äänestäjien käsissä. Ei lupaa hyvää. Euroopalla yhä suurempi kiire ryhdistäytyä Ukrainan tuessa ja oman puolustuksen vahvistamisessa. Sitä ei Saksan ja Ranskan avoin riitely auta, Vihriälä kirjoittaa X:ssä.
Yhdysvaltain korkein oikeus kertoi keskiviikkona aikovansa ottaa käsittelyyn Trumpin väitteen, jonka mukaan hänellä olisi syytesuoja rikoksiin, joihin hänen on väitetty syyllistyneen presidenttikautensa aikana.
Selvästi konservatiivienemmistöisen oikeuden on määrä aloittaa kuulemiset asiasta huhtikuun 22. päivä alkavalla viikolla. Trump ilmaisi olevansa tyytyväinen korkeimman oikeuden päätökseen käsitellä tapaus.
Trump pyysi aiemmin tässä kuussa maan korkeinta oikeutta estämään väliaikaisesti alemman tuomioistuimen päätöksen hänen syytesuojastaan. Vetoomustuomioistuin oli päättänyt, ettei 77-vuotiaalla Trumpilla ole syytesuojaa tapauksessa, joka koskee yrityksiä kumota vuoden 2020 vaalitappio.
Oikeudenkäynnin oli ollut määrä alkaa maaliskuun 4. päivä, mutta käsittely on ollut jäädytettynä, koska Trumpin koskemattomuutta koskeva valitus on tehnyt kierrosta tuomioistuimissa.
Trumpin väitteelle, että hän on immuuni rikosoikeudelliselle vastuulle presidenttikauden aikana tekemistään teoista, ei vetoomustuomioistuimen tuomarien mukaan löydy tukea ennakkotapauksista, historiasta eikä perustuslaista.
Korkein oikeus sanoi, ettei se aio ilmaista näkemystään alemman oikeuden päätöksestä, joka hylkäsi Trumpin koskemattomuusvaatimuksen.
Sen sijaan korkein oikeus sanoi käsittelevänsä kysymystä siitä, onko entisellä presidentillä koskemattomuus rikossyytteisiin toiminnasta, jonka väitetään liittyvän hänen presidenttikautensa aikaisiin virallisiin toimiin.
Yhdysvaltain presidentin koskemattomuutta ei ole aiemmin testattu tuomioistuimessa, sillä entistä presidenttiä ei ole koskaan syytetty rikoksesta ennen Trumpia.
Trumpia vastaan on nostettu kaikkiaan 91 rikossyytettä. Hän on pyrkinyt käyttämään oikeushuoliaan keppihevosena aktivoidakseen kannattajiaan.
Trump on väittänyt, että oikeusjutuilla pyritään vain aiheuttamaan hänelle hallaa marraskuun presidentinvaaleissa, joissa Trump kohdannee istuvan presidentin Joe Bidenin.
Osassa Yhdysvaltain osavaltioita on pyritty estämään Trumpin asettuminen ehdolle republikaanipuolueen esivaaleissa. Illinoisin osavaltiossa tuomari linjasi keskiviikkona, että Trump on sekaantunut kapinaan loppiaisena 2021 eikä ole täten oikeutettu osallistumaan esivaaleihin osavaltiossa.
Taustalla on muiden osavaltioiden päätösten tapaan perustuslain 14. lisäys, jonka mukaan perustuslain vastaiseen kapinaan osallisia ei voida valita julkisiin virkoihin, mikäli he ovat aikaisemmin vannoneet virkavalassaan tukevansa perustuslakia.
Trumpilla on mahdollista valittaa Illinoisin päätöksestä.
Korkeimman oikeuden käsittelyssä on parhaillaan aikaisempi Coloradon osavaltion päätös kieltää Trumpin osallistuminen osavaltion esivaaleihin perustuslain 14. lisäyksen perusteella. Korkeimman oikeuden odotetaan kumoavan Coloradon päätös ja sallivan Trumpin asettuminen ehdolle.