Sulloiko hallitus erityistalousalueet mappi Ö:hön? – "Onhan se iso pettymys", Harri Broman tilittää
– Tuntuu kyllä hyvin erikoiselta, Itä-Suomen erityisedustaja Harri Broman puuskahtaa haastattelun aluksi.
Kyse on erityistalousalueiden piloteista, joita Broman on esittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiovarainministeriölle toimittamassaan perustelumuistiossa.
Hallituksen suunnalta on kuitenkin hankala saada lisätietoa, mitä Bromanin muistiosta seuraa. Ovatko erityistalousalueet etenemässä tällä vaalikaudella?
Kysymys on ajankohtainen, sillä asialla on hieman kiire. Erityistalousaluekokeilu vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia, joten sitä pitäisi käytännössä edistää kovalla vauhdilla jo nyt. Hallituskautta on jäljellä enää reilu vuosi.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) ei kommentoinut asiaa Suomenmaalle. Hänen erityisavustajansa vetosi tiukkaan aikatauluun. Tarjottuun lisäaikaan hän ei enää vastannut.
Ministerin esikunnasta viestitettiin myöhemmin, että “erityistalouskysymys on vielä selvittelyssä ja pohdinta kesken”.
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Tiina Korhonen sanoi pari viikkoa sitten STT:lle, että erityistalousalueiden käyttöönotto pohditaan, mutta se edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia, ja myös tavoitteet ja keinot pitäisi määritellä.
– Ehkä tämä kuvaa sitä, miten ministeriöissä asiaan suhtaudutaan. Siellä ei nähdä asiaa niin korkeana prioriteettina. Se on kyllä pettymys, Broman sanoo Suomenmaalle.
Broman aloitti Itä-Suomen erityisedustajana toukokuussa 2025. Tehtävään hänet pyysi Orpon hallitus.
Bromanin tehtävänä oli laatia erityistalousalueista kokeilumalli toteutettavaksi määräaikaisena itäisessä Suomessa, kuten hän itse kuvaa.
Broman sanoo tehneensä paljon yhteistyötä kaikkien Itä-Suomen kuuden maakunnan kanssa. Mukana olivat myös kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, koulutuslaitokset, kaupungin ja kunnat.
Sen päälle Broman teki paljon itsenäistä tiedonhankintaa. Hän kävi tutustumassa erityistalousalueisiin Puolassa ja Liettuassa.
Lopputuloksena oli malli, jossa Broman ehdotti erityistalousalueiden piloteiksi Kajaanin ja Imatran seutuja.
Esityksen sisältöä Broman ei voi tässä vaiheessa tarkemmin avata. Hän myöntää, että se sisälsi verotuksellisia ratkaisuja yhtenä keinona, “mutta on siinä paljon muutakin”.
Broman luovutti muistionsa ministeriöille joulukuussa. Sen jälkeen pidetyssä palaverissa olivat sekä valtiovarainministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön edustajat.
Tammikuun alussa hän toimitti ministeriöille vielä niiden pyytämiä täydennyksiä. Sen jälkeen ei ole kuulunut mitään.
– Nyt kaikki on kiinni siitä, saako asia poliittista tukea ja ohjausta, jotta se voisi lähteä etenemään. Ainoa tapa, jolla tämä voi edetä, on poliittinen päätös, sitä tässä odotellaan.
Päätöksen erityistalousaluekokeilusta pitäisi syntyä viimeistään kevään kehysriihessä, jos se ylipäätään on tällä vaalikaudella syntyäkseen, Broman arvelee.
Hän painottaa, ettei hänellä ole mitään tietoa siitä, käykö kehysriihessä näin. Kehysriihi on vain aikataulullisesti käytännössä takaraja hankkeelle.
– Minulle asetettu erityisedustajan tehtävä päättyy virallisesti maaliskuun loppuun, joten siinäkin mielessä nyt olisi se aikaikkuna, jolloin tätä pitäisi lähteä viemään käytäntöön.
Broman tuntuu kuitenkin olevan epäileväinen sen suhteen, onko ministeriöillä ja nykyisellä hallituksella todellista halua edistää erityistalousaluekokeilua.
Tietynlainen jarruttelu on Bromanin mukaan paistanut läpi koko prosessin ajan. Ajatuksia on kuunneltu ja palavereita pidetty, mutta varsinaisesti asiaan ei tunnuta tarttuvan.
Poliittisen järjestelmän hitaus ei ole uusi asia Bromanille. Se on tullut hänelle tutuksi niinä vuosina, kun hän on toiminut sekä elinkeinoelämän keskusliitto EK:n että Kaupan liiton hallitusten puheenjohtajana.
Jarruttelu juuri erityistalousalueiden kohdalla on silti tuntunut tuskalliselta.
– Onhan se iso pettymys henkilökohtaisestikin, jos tätä ei nähdä niin tärkeäksi.
– Pääministeri Orpo antoi viime toukokuussa asettamispäätöksessään minulle natsoja olkapäille ja tehtävän selvittää mallia erityistalousaluekokeiluun. Tuntuuhan se hölmöltä, jos se ei lopulta tarkoittanutkaan mitään, hän tilittää.
Erityistalousalueista on puhuttu Suomessa aika ajoin. Kesällä 2022 niitä ehdotti perustettavaksi Itä- ja Pohjois-Suomeen silloinen valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Itä-Suomen erityistalousaluetta ehdotti puolestaan elinkeinoelämän keskusliitto EK keväällä 2024. Broman toimi silloin EK:n hallituksen puheenjohtajana.
Broman sanoo olevansa vakuuttunut, että erityistalousalue olisi toimiva malli, joka voisi tuoda merkittävästi investointeja, kasvua ja toimintaa itäiseen Suomeen.
Bromanin mukaan monet kansainväliset investoijat etsivät eri maista nimenomaan erityistalousalueita. Kun Suomella ei sellaisia ole, tipahtaa se monesta hankkeesta jo kättelyssä pois.
Erityisen vakuuttunut Broman on ollut siitä, miten erityistalousalueet toimivat Puolassa ja Liettuassa.
– Esimerkiksi Liettuassa Kaunasin erityistalousalueella kysyin yrityksiltä ja muutamilta julkisen sektorin toimijoilta erikseen, että olisivatko ne tulleet tänne ja olisiko täällä tehty näitä investointeja, jos täällä ei olisi erityistalousaluestatusta. Vastaus oli jokaiselta, että ei.
Broman huomauttaa, että Kaunasin erityistalousalueelle on tehty investointeja noin puolentoista miljardin euron edestä. Hyvien kokemusten myötä erityistalousalueita on perustettu muuallekin Liettuaan.
– Eihän mikään valtio tekisi lisää tämmöisiä malleja, jos se ei olisi toimiva. Eivätkä Liettua ja Puola ole ainoita. Toimivia erityistalousalueita on Norjassa, Ranskassa, Italiassa. Maita voisi luetella vaikka kuinka paljon.
Kaiken keräämänsä tiedon ja kokemuksen perusteella Broman pitää käsittämättömänä, ettei Suomessa innostuta erityistalousalueista. Hän penää päättäjiltä ja ministeriöiltä rohkeutta tehdä uusia asioita, jotta Suomi saadaan kasvun tielle.
– En pysty ymmärtämään, miksi erityistalousalueista on tullut meille suomalaisille tabu. Tuntuu käsittämättömältä, jos emme olisi valmiita edes määräaikaiseen kokeiluun.
Ehkä syy on vaalitaktikoinnissa, Broman miettii. Isot äänestäjämassat asuvat muualla kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Poliitikot eivät ehkä halua muun Suomen siksi kokevan, että yksi alue saisi joidenkin mielestä ansiotonta arvonnousua.
– Oy Suomi Ab pitäisi kuitenkin nähdä kokonaisuutena. Etenkin tässä geopoliittisessa tilanteessa on erittäin perusteltua, että itäinen Suomi saavuttaisi parempaa elinvoimaa, se olisi koko Suomen etu.
Bromanin tekemä työ ei kuitenkaan ole ollut turhaa, vaikka hanke ei tällä vaalikaudella etenisikään, sanoo Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden Suomenmaalle.
Hilden myöntää seuraavansa asiaa mielenkiinnolla. Imatran seudun päätyminen erityistalousalueen pilotiksi olisi totta kai positiivinen uutinen. Luottamustaan hankkeen etenemisestä hän ei ole vielä menettänyt.
Hilden sanoo olevansa kuitenkin asian suhteen realisti. Hallituksella on todella tiukka aikataulu saada asiaa eteenpäin ennen vaaleja.
– Mutta sitten tulee uusi hallitus ja tilannetta toivottavasti arvioidaan taas uudelleen. Bromanin selvitys on vienyt asiaa paljon eteenpäin, olemme erityistalousalueiden valmistelussa pidemmällä kuin koskaan, Hilden muotoilee.
Imatran seudun päätyminen kokeilualueeksi on Hildenin mukaan perusteltua, sillä alue on jäänyt kehityksessä ja rakennetukiasioissa muuta Itä-Suomea jälkeen. Itärajan liikenteen pysähtyminen on myös ollut merkittävä isku Imatran alueelle.
Hilden sanoo kuitenkin katsovansa erityistalousalueasiaa ennen kaikkea kansallisesta näkökulmasta.
– Olipa pilottialue mikä tahansa, minusta olisi tärkeää koko itäisen Suomen kannalta, että tämä hanke nyt etenisi ja lähtisi liikkeelle.