Sudenkaatoluvissa pitäisi olla tiukempi seula, linjasi KHO – Poikkeuslupa tappaa seitsemän sutta Pohjois-Savossa oli lainvastainen

Sudenkaatoluvissa pitäisi olla tiukempi seula kuin Suomessa on aiemmin katsottu, linjaa korkein hallinto-oikeus (KHO). Poikkeusluville seitsemän suden tappamiseen Pohjois-Savossa vuonna 2016 ei ollut laillisia perusteita, KHO päätti torstaina.

Kyseessä olivat Suomen riistakeskuksen myöntämät erilliset poikkeusluvat, joista osa ulottui Kainuun puolelle. Yhtenä perusteena lupien myöntämiselle oli salametsästyksen rajoittaminen.

KHO ei pitänyt salametsästysperusteluita riittävinä.

– Poikkeusluvan päämäärää eli salametsästyksen torjuntaa ei ollut kyetty tukemaan selvin ja täsmällisin perusteluin taikka osoittamaan täsmällisten tieteellisten tietojen perusteella, että poikkeusluvalla saavutetaan sille asetettu päämäärä, KHO totesi.

Riittävää selvitystä ei KHO:n mukaan saatu myöskään siitä, ettei salametsästystä olisi voitu torjua muilla keinoilla. Suden laitonta tappamista voi ehkäistä myös lisäämällä valvontaa, tiedottamista ja rangaistusten koventamista.

KHO huomautti, että kaatoluvat olisivat myös voineet huonontaa susikannan suojelun tasoa, mutta tätä Riistakeskus ei ollut ottanut huomioon päätöksessään.

KHO pyysi asiassa ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. KHO arvioi siis asiaa EU-tuomioistuimen linjauksien pohjalta. Poikkeuslupiin ei ollut KHO:n mukaan lain ja luontodirektiivin mukaisia perusteita.

Kaatolupien taustalla on se, että vuosina 2015–2016 Suomessa järjestettiin kokeilu niin sanotusta kannanhoidollisesta metsästyksestä, eli susien metsästämisestä helpotettiin.

Kannanhoidollisten poikkeuslupien tarkoitus oli luoda paikallisille asukkaille turvallisuuden tunnetta ja vähentää salametsästyksen hyväksyntää, kertoo maa- ja metsätalousministeriö susikannan hoitosuunnitelmassa.

Kyse on siis eri asiasta kuin jo aiemmin käytössä ollut vahinkoperusteinen lupa, joita myönnetään esimerkiksi poronhoitoalueelle.

Tässä kannanhoidollisessa metsästyksessä tapettiin vuosien 2015 ja 2016 alussa talvella yhteensä 60 sutta, kertoo maa- ja metsätalousministeriö. Tämän lisäksi tulivat erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi myönnetyt luvat, poliisin määräyksellä tapetut sudet ja muutoin tietoon tulleet kuolleet sudet.

Uusimman Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan susia on Suomessa noin 185–205. Määrässä on ollut vuosien varrella vaihtelua.

Uhanalaisuusluokitukseltaan susi oli sekä vuoden 2015 että uusimman vuoden 2019 arvion mukaan Suomessa erittäin uhanalainen.

KHO antoi samalla puhtaat paperit toisessa suden metsästysasiassa. Riistakeskus antoi luvan yhden suden tappamiseen vuonna 2018 Varsinais-Suomessa. KHO:n mukaan tämä päätös oli lainmukainen.

Liian lähelle ihmisasumuksia tullutta sutta oli pyritty karkottamaan muilla keinoilla ennen luvan hakemista, mutta eläimen käyttäytyminen ei yrityksistä huolimatta muuttunut, oikeus huomautti.

KHO piti poikkeuslupaa ihmisten turvallisuuden kannalta perusteltuna.

– Muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ollut kuin poikkeusluvan myöntäminen yhden suden tappamiseen, KHO totesi.