STT:n tiedot: Kotitalousvähennyksen leikkaamiseksi pöydällä korvausprosentti, enimmäismäärä ja omavastuu
Kotitalousvähennyksestä etsitään sadan miljoonan euron säästöä hallituksen kehysriihipäätöksen mukaisesti. STT:n tietojen mukaan hallituksen pöydällä on kolme vaihtoehtoa, miten se voidaan toteuttaa: korvausprosenttia alentamalla, omavastuuta korottamalla tai enimmäismäärää alentamalla.
– Ratkaisun tulee löytyä niistä. Jos ei kaikkia kolmea käytetä, ainakin kahta täytyy käyttää, että säästötavoite toteutuu, kertoo eräs hallituslähde.
Kaikki STT:n haastattelemat lähteet sanovat, että enimmäismäärän alentaminen ei yksinään tuo kovinkaan kummoisia säästöjä.
Tällä hetkellä tiettävästi todennäköisin vaihtoehto on, että enimmäismäärää ja korvausprosenttia alennetaan. Näin teki Antti Rinteen (sd.) hallitus vuonna 2019.
Mahdollista voisi yhden hallituslähteen mukaan myös olla, että omavastuuta vähän korotetaan ja samalla alennetaan vähän korvausprosenttia.
Hallituslähteistä painotetaan, että kotitalousvähennys halutaan säilyttää mahdollisimman monelle houkuttelevana vaihtoehtona ja siksi prosentteja ei ole järkevää ainakaan kovin paljon alentaa.
Kotitalousvähennystä käyttävät eniten hyvätuloiset. Vähennyksen yhtenä tarkoituksena on ollut vähentää pimeän työvoiman käyttöä.
Päätös on tehtävä vielä kevään aikana, jotta ehdotus saadaan kesäksi lausunnoille. Valtiovarainministeriöstä (VM) kerrotaan, että hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä eduskunnalle.
Voimaan supistettu kotitalousvähennys on tulossa ensi vuoden alusta.
Kotitalousvähennystä myönnettiin vuonna 2022 noin puoli miljardia euroa.
Kotitalousvähennys on verovähennys, jonka voi saada, kun ostaa palveluja kotiin tai vapaa-ajan asunnolle. Vuoden 2020 alusta enimmäismäärä laski 2 400 eurosta 2 250 euroon ja korvausprosentti 50 prosentista 40 prosenttiin.
Hallitus laski tuolloin kasvattavansa muutoksella valtion verotuloja vajaat 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Vuonna 2022 alkoi väliaikainen kokeilu, jonka aikana kotitaloustyöstä – kuten siivouksesta sekä lasten ja vanhusten hoito- ja hoivapalveluista – kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on ollut 3 500 euroa henkilöltä. Työn osuudesta on saanut vähentää 60 prosenttia.
Määräaikainen korotus poistuu vuoden alusta. Vähennyksen kokonaismäärä pienenee siis joka tapauksessa, mutta hallituksen päätös tulee sen päälle.
Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkolan mielestä luontevinta olisi, että prosenttia lasketaan samassa yhteydessä kun enimmäismäärää pienennetään. Mittaluokkaa voisi hakea Rinteen hallituksen ratkaisusta, vaikka hinnat ovatkin nousseet ja kotitalousvähennys nostanut suosiotaan.
– Silloin korvausprosenttia leikattiin 10 prosenttiyksikköä, eikä sitä enempää nytkään tarvitse. Leikkaus voisi helposti olla pienempikin. Summat ovat kuitenkin tässä ajan mittaan nousseet.
Enimmäismäärää voisi puolestaan laskea nyt vaikkapa jollakin sadalla eurolla.
Kirkko-Jaakkolan mukaan olisi myös mahdollista, että korvausprosentit pidetään erillään jatkossakin eli remonttityöstä olisi eri prosentti kuin kotitalous- ja hoito- ja hoivatyöstä.
Omavastuu on nyt 100 euroa henkilöltä vuodessa, eikä Kirkko-Jaakkolan mielestä ainakaan sen nostaminen olisi järkevää.
– Sehän tarkoittaisi, että vähennys kohdistuisi entistä enemmän vain sellaisiin, jotka tekevät isoja remontteja tai käyttävät säännöllisesti vaikkapa siivous- tai muita kotitalouspalveluita.