Sotilasliitto Nato nimeää Kiinan toimet haasteeksi turvallisuudelle

Sotilasliitto Nato nimeää Kiinan kasvavan vaikutusvallan ja maan harjoittaman kansainvälisen politiikan haasteeksi sotilasliiton turvallisuudelle. Huippukokouksessa Brysselissä pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että huolta herättää muun muassa Kiinan ydinasevarustelu.

Sotilasliitto aikoo kuitenkin jatkaa vuoropuhelua Kiinan kanssa niissä kysymyksissä, joissa se on mahdollista. Stoltenbergin mukaan Nato pystyy keskustelemaan Kiinan kanssa esimerkiksi asevalvontaan tai Afganistaniin liittyvistä aiheista.

Huippukokouksen julkilausumassa Kiina nimetään järjestelmän haastajaksi, ei ”vastustajaksi” tai ”viholliseksi”.

Stoltenberg korostaa Naton kulkeneen pitkän matkan siinä, että Kiina ylipäätään mainitaan sotilasliiton julkilausumassa. Ensimmäisen kerran näin tehtiin puolitoista vuotta sitten Lontoon kokouksessa.

–  Kyse on ydintehtävästämme: kyvystä suojella ja puolustaa liittolaisia uhkia vastaan. Näemme, että Kiina on tulossa lähemmäs kyberissä. Näemme heidät Afrikassa, näemme heidät arktisella alueella, näemme, kuinka he yrittävät hallita infrastruktuuriamme, kävimme keskustelun 5g:stä, Stoltenberg luetteli.

Huippukokouksen julkilausumassa Nato nimesi avaruuden toimintaympäristökseen ja totesi ensimmäistä kertaa suoraan, että avaruudessa tapahtuva hyökkäys esimerkiksi satelliitteja kohtaan voisi olla syy yhteistä puolustusta koskevan viidennen artiklan käyttämiselle.

Nato-maiden johtajat keskustelivat Brysselissä myös Venäjästä. Jo ennen kokousta Stoltenberg luonnehti, että sotilasliiton suhteet Venäjään ovat huonoimmillaan sitten kylmän sodan päättymisen. Syynä siihen on Venäjän aggressiivinen käytös niin lähinaapureitaan kuin omia kansalaisiaan kohtaan.

Nato-maat linjasivat, etteivät suhteet Venäjään voi palata ennalleen ennen kuin maa osoittaa noudattavansa kansainvälisiä velvoitteitaan.

Nato aikoo kuitenkin pyrkiä vuoropuheluun Venäjän kanssa. Stoltenbergin mukaan onkin hyvä asia, että Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit Joe Biden ja Vladimir Putin tapaavat toisensa keskiviikkona Genevessä.

Huippukokouksen odotettu vieras oli Biden, joka kokouksen alkaessa korosti sotilasliiton merkitystä Yhdysvalloille. Jos Natoa ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä, Biden sanaili.

Biden muistutti Naton tulleen Yhdysvaltojen avuksi syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen. Niinpä Naton yhteistä puolustusta koskeva viides artikla on Bidenin mukaan Yhdysvalloille ”pyhä velvollisuus”.

Presidentti sanoi haluavansa viestittää koko Euroopalle, että Yhdysvallat on eurooppalaisten tukena.

Maanantainen Naton huippukokous oli ensimmäinen Bidenin presidenttikaudella. Suomen ja Ruotsin kaltaisia Naton kumppanimaita ei tällä kertaa kutsuttu mukaan huippukokoukseen.

Esillä oli myös Naton Afganistan-operaation päättyminen. Nato päätti vetäytymisestä huhtikuun puolivälissä, kun Biden oli ilmoittanut tuovansa yhdysvaltalaisjoukot pois Afganistanista syyskuuhun mennessä.

Stoltenbergin mukaan Nato on selvittämässä, miten se voisi jatkossa kouluttaa afganistanilaisjoukkoja. Lisäksi Nato aikoo tukea Kabulin kansainvälisen lentokentän toimintaa jatkossakin.

Suomen Puolustusvoimat kertoi viime viikolla, että viimeiset Afganistanissa palvelleet suomalaiset ovat palanneet kotimaahan. Keväällä Nato-operaatiossa oli vielä mukana 20 suomalaista sotilasta.