Sosiaalinen media on ikkuna maailman kriisialueille – Nuorten suosimassa TikTokissa leviävät siviilien videot pommitusten keskeltä
Tansseista ja huumorista tunnetussa videopalvelu TikTokissa nuoret ovat jakaneet videomateriaalia sodista ja siviilien kärsimyksestä. Videot ovat nousseet pinnalle sovelluksessa ja keränneet yleisöä ympäri maailmaa. Palvelussa on ollut myös nuorten pitämiä livelähetyksiä sota-alueilta, esimerkiksi toukokuun aikana Gazasta.
Israelin ja palestiinalaisten viimeisin 11 päivää kestänyt konflikti sai sosiaalisessa mediassa hurjan näkyvyyden. TikTokissa hashtagin #freepalestine sisällöillä on yhteensä yli 5,3 miljardia näyttökertaa ja #gazaunderattack:lla puolestaan yli 370 miljoonaa näyttökertaa. Molempien hashtagien alta löytyy puolustuspuheenvuoroja ja informatiivisia videoita, mutta paljon myös graafista ja väkivaltaista materiaalia konfliktialueelta.
Statista.comin mukaan Yhdysvalloissa suurin TikTokin käyttäjäryhmä on 10–19-vuotiaat. Myös Suomessa palvelu on erityisen suosittu nuorten keskuudessa. Videoita on siis saattanut eksyä myös heidän ruuduilleen.
Lähi-idän mediasodasta väitöskirjan tehnyt Tapio Kujala painottaa, että videon lähettäjä ei ajattele sitä, kuka tai minkä ikäiset ihmiset videota katsovat.
– Videoiden tekeminen ja lähettäminen on epätoivoinen teko, joka kertoo ihmisten ahdingosta. Sillä yritetään viestiä sitä, että hei, huomatkaa meidät.
Tällaista ahdinkoa on Kujalan mukaan hankala ymmärtää, jos sitä ei ole itse kokenut. Esimerkiksi Gazassa suurimmalla osalla ei ole turvapaikkaa, eikä huonosti rakennetuissa taloissa ole kestäviä väestönsuojia. Nuorten turvattomuudentunne on konfliktin aikana ollut suuri.
Väitöskirjatutkija Antti Tarvainen Helsingin yliopistosta arvioi, että palestiinalaiset ovat kokeneet, että heidän näkökulmansa ei ole tullut riittävästi näkyviin perinteisessä mediassa. He ovat pitäneet sosiaalista mediaa merkittävänä väylänä näyttää, mitä alueella tapahtuu.
Sotakuvasto on Tapio Kujalan mukaan väkivallan aiheuttajalle aina suuri riski. Erityisesti, kun yleisö näkee, että konfliktialueilla siviilejä ja varsinkin lapsia kuolee tai haavoittuu pahasti. Esimerkiksi Vietnamin sodan ikoninen kuva napalmin polttamasta tytöstä sai Yhdysvaltojen kansalaiset kyseenalaistamaan sotaa entistä enemmän.
– Tällaisissa tilanteissa kuvat ja videot saavat uuden merkityksen. Jos ne leviävät, se voi olla erityisesti sodan voimakkaammalle osapuolelle haitaksi, Kujala kertoo.
Yksittäisen somevideon merkitys voi olla suuri, jos se leviää laajasti. Jos kyseessä on ylimitoitettu väkivallan käyttö, ryhtyvät ihmiset, järjestöt ja valtiot toimimaan.
– Se kolahtaa johonkin oikeudenmukaisuuden pirtaan, että haluamme tuomita väkivallan, Kujala selittää.
Hän painottaa, että somealustoja voi käyttää myös propagandan lähettämiseen. Perinteisen median tiedon pohjalta voi arvioida myös somealustoilla liikkuvan materiaalin todenperäisyyttä.
Todenperäisyys on tärkeää, sillä sosiaalisen median antama kuva vaikuttaa myös siihen, millaista politiikkaa Suomessa tehdään Israelia ja palestiinalaisia kohtaan.
Kujala näkee kuva- ja videomateriaalin lisääntymisen hyvänä asiana ihmisoikeuksien näkökulmasta, kun erilaisia konflikteja ei kyetä piilottamaan täysin propagandan alle.
– Toisaalta se, mitä somessa näemme tällä hetkellä aika vapaina viesteinä, voi muuttua huonompaan. Kuvat ovat liian vahvoja, ja silloin se tulee aina armeijoiden tai väärintekijöiden työlistalle, että miten me voisimme näitä kontrolloida, Kujala kertoo.
Joukkoviestimiä on pyritty kontrolloimaan, ja piirteitä myös sosiaalisen median sisältöihin puuttumisesta on ollut näkyvissä monissa valtioissa.
– Ei ole sattumaa, että Gazassa mediatalo pommitettiin heti kappaleiksi. Eikä se ollut ensimmäinen kerta.
Sosiaalinen media levittäytyi Lähi-itään 2010-luvun alussa. Helsingin yliopiston Antti Tarvaisen mukaan sosiaalisella medialla oli jokseenkin merkittävä rooli arabikevään demokratisoitumispyrkimyksissä vuosina 2010–2011. Sen jälkeen useat alueen hallinnot ovat ymmärtäneet sosiaalisen median mahdollisuudet eri väestöryhmien ja kansalaisliikkeiden valvonnassa ja hallinnassa. Somesisältöihin on pyritty myös vaikuttamaan.
Esimerkiksi Israel on vuodesta 2015 eteenpäin pyrkinyt vaikuttamaan Piilaakson teknologiayhtiöihin yhä voimakkaammin
– Tässä viimeisessä Israelin ja palestiinalaisten välisessä tapahtumasarjassa Instagramin rooli vaikutti olevan varsin suuri. On raportoitu paljon tapauksia, jossa Instagram on sensuroinut Israelin väkivaltaa koskevaa sisältöä, Tarvainen kertoo.
Hänen mukaansa on mahdotonta sanoa yksittäisen tapauksen kohdalla, onko kyse järjestelmähäiriöstä vai jostain muusta. Eri palestiinalaiset ja amerikkalaiset kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin keränneet todistusaineistoa siitä, että on olemassa epätasapaino israelilaisen ja palestiinalaisen sisällön moderoinnin välillä.
Esimerkiksi Twitterissä palestiinalaisia tilejä poistettiin. Eräs kansalaisjärjestö otti Twitteriin yhteyttä ja sai palautettua 89 prosenttia jäädytetyistä tileistä vetoomusten seurauksena.
– Se osoitti, että tilit eivät olleet propagandakoneistoja, Tarvainen kertoo.
Tarvainen korostaa, että Israelin ja sometoimijoiden välillä ei ole salaliittoja. Kyse on yksinkertaisesti politiikasta.
Esimerkiksi Israel on taloudellisesti merkittävä kohde sometoimijoille. Se on onnistunut käyttämään kasvavaa vaikutusvaltaansa yhtiöiden toimintaan.
Israelissa valtion yksikkö tapaa kuukausittain eri sosiaalisen median toimijoita. He pyrkivät painostamaan yhtiöitä siihen, että Israelille miellyttävämpää näkökulmaa leviäisi ja palestiinalaissisältöä poistuisi. Palestiinalaiset pyrkivät tähän samaan, mutta pienemmin resurssein. Tämä on Tarvaisen mukaan jatkuvaa käytännön politiikkaa.
– Se, joka on voimakkaampi ja taloudellisesti mahtavampi, saa näkökulmansa helpommin leviämään. Tässä tapauksessa se on Israel, joka on pystynyt menestyksekkäästi vaikuttamaan yrityksiin, Tarvainen kertoo.
TikTokissa, Twitterissä ja muualla sosiaalisessa mediassa leviävät videot kasvattavat tietoisuutta. Nuoret ovat jakaneet informatiivisia postauksia esimerkiksi Israelin ja palestiinalaisten tilanteesta. Monet ovat lähteneet myös mielenosoituksiin kaduille.
Tapio Kujala kertoo, että aktivismi on nykyisin erilaista kuin aikaisemmin. Aktivismi ei tarkoita enää pelkästään sitä, että lähtisi marssimaan mielenosoituksiin tai jakamaan esitteitä palestiinalaisten tai muiden kriisialueiden puolesta. Aktivismia voi olla myös se, että Twitter-viestejä tai TikTok-videoita jaetaan sosiaalisessa mediassa.
– Oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä nuorille. Väkivaltaympäristö ja rauha eivät ole poliittisia kysymyksiä vaan ihmisyyden peruspilareita turvalliselle elämälle, jotka saavat reagoimaan, että lopettakaa väkivalta, Kujala tiivistää.
Tarvainen näkee saman tulevaisuusskenaarion, jossa kontrollin keinot laajenevat, ja jossa Piilaakson ja Kiinan jättiyhtiöt ovat yhä syvemmin yhteistyössä konflikteissa olevien valtioiden kanssa. Hän kuitenkin painottaa, että useat kansalaisliikkeet myös pyrkivät painostamaan yhtiöitä puuttumaan epäkohtiin.
Esimerkiksi San Franciscossa ryhmä Googlen amerikanjuutalaisia työntekijöitä organisoitui ja vaati julkisesti, että Google suojelisi vahvemmin palestiinalaisten ja ihmisoikeuspuolustajien sananvapautta.
– Tällaiset ulostulot ovat todella tärkeitä. Työntekijätkin ovat siis osaltaan pyrkineet organisoitumaan, jotta yhtiöt toimisivat toisin, Tarvainen kertoo.
Tarvaisen mukaan suunnan kääntäminen vaatii paitsi työntekijöiltä, myös tutkijoilta ja kansalaisaktivisteilta globaalimpaa poliittista liikehdintää, jossa pohditaan somealustojen tulevaisuutta ja pyritään varmistamaan, etteivät ne piilota enemmän kuin paljastavat.
Tarvainen lisää, että sosiaalisen median roolia ei myöskään saa liioitella. Some on merkittävä alusta, missä tieto ja huhut liikkuvat, mutta se ei ole ainoa tiedonvälityksen alusta.
– Näemme huolestuttavia piirteitä sosiaalisessa mediassa, mutta en lähde dystopia-ajatteluun ollenkaan. Huoli kontrollin lisääntymisestä on kuitenkin otettava erittäin vakavasti, Tarvainen tiivistää.