Sivuvirrat jalostuvat proteiiniksi

Talous

Metsäyhtiöt alkoivat 1960-luvulla etsiä hyötykäyttöä sulfiittiliemelle. Tuolloin luotu prosessi antoi pohjan teknologialle, jolla espoolainen EniferBio valmistaa nyt proteiinia rehua ja ihmisravintoa varten.

Menetelmä nojaa pekilosieneen, jolla tuotetaan teollisuuden sivuvirroista proteiinia. Rehua valmistettiin Mäntässä ja Jämsänkoskella noin 15 vuoden ajan, kunnes sulfiittiselluloosan valmistus loppui.

EniferBio on terästänyt menetelmää modernilla tekniikalla ja valmistaa nyt sieniproteiinia bioreaktoreissa. Tuloksena on jauhetta rehun ja ihmisravinnon raaka-aineeksi. Pekilolla voidaan korvata muun muassa eläinproteiineja ja soijaa.

– Meillä on käynnissä hyvä yhteistyö maailman suurimman kalanrehun valmistajan ja Valion kanssa. Luultavasti muutamassa vuodessa saamme tuotannon käyntiin, summaa toimitusjohtaja Simo Ellilä.

Menetelmä perustuu kiertotalouteen, jossa käytetään esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja biopolttoainetuotannon sivuvirtoja. Kun biopolttoainetta varten tislataan alkoholia, jokaista litraa kohti jää 9-kertaisesti laimeaa rankkia.

– Pekilosieni kasvaa rankissa mainiosti. Proteiinin tuotantolaitos sijoitetaan aina raaka-ainetta valmistavan tehtaan kylkeen.

Neuvotteluja proteiinin myymisestä käydään kalanrehuvalmistaja Skrettingin kanssa. Kokeet ovat juuri päättyneet, ja EniferBio uskoo, että ostositoumukseen 10 000 tonnin vuosittaisesta myyntimäärästä päästään kesään mennessä.

Ihmisravinnon raaka-aineena käytetään Valion prosesseista ylijäänyttä laktoosia. Proteiinista on jo valmistettu koeruokia. Se sopii monenlaisiin ruokiin, kuten kasvispihveihin tai leivontaan taikinan jatkeeksi.

Pekilo ei maistu oikein millekään. Se on etu, koska mieto jauhe sopii moneen tarkoitukseen ja sitä voi maustaa eri tavoin. Sitä vastoin esimerkiksi herneproteiinin ominaismakua joudutaan Ellilän mukaan peittelemään mausteilla ja muilla keinoilla.

EniferBiolla toimii koetuotantolinja Espoossa, ja seuraavaksi rakennetaan suurempi tehdas Uudellemaalle. Kala- ja lemmikkirehun myynti onnistuu jo nyt, mutta ruokakäyttöä varten tarvitaan uuselintarvikelupa Euroopan elintarvikevirastosta.