Sipilä: Suomen talouden tilanteessa näkyy myönteisiä merkkejä

Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa puhunut pääministeri Juha Sipilä painotti, että maailman myllerryksessä kaikkein tärkeintä on pitää Suomi kunnossa.

– Vaalisloganimme on edelleen ajankohtainen. Tulevaisuudessa se maa menestyy, jolla on kyky nopeasti reagoida ja muuttua.

Sipilä näki Suomen tilantessa myönteisiä merkkejä, tosin vielä hauraita.

– Pitkään jatkunut talouden supistuminen on takana ja se on kääntynyt kasvuun.
Tämä ilmenee muun muassa työllisyydessä. Epävarmuutta tuo kuitenkin maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Britannina EU-ero.

– Vienti ei vieläkään vedä. Suomen talouden kasvu perustuu yksityiseen kulutukseen.

Suomi on Sipilän mukaan uralla, joka johtaa hallituksen velkaantumistavoitteen saavuttamiseenja velaksi elämisen loppumiseen vuoteen 2021 mennessä.

Se edellyttää kuitenkin jo päätettyjen leikkausten lisäksi työllisyyden parantumista.

Työllisyysasteemme on alempi, kuin verrokkimaiksi katsottavissa Pohjoismaissa.

Sipilä totesi yhdeksi erottavaksi tekijäksi sen, että Suomi käyttää palkkatukeen vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Ruotsi ja Tanska.

Tätä eroa kurotaan umpeen, kun ensi vuonna työttömän peruspäivärahaa voidaan ryhtyä käyttämään aktiivisemmen palkkatukena tai strattirahana.

Viime talvena samaa yritettiin ansiosidonnaisen päivärahan osalta, mutta työmarkkinajärjestöt eivät siihen lähteneet.

– Vetoan, että tämä keino otetaan vielä käyttöön.

Sipilä kiitteli kilpailukykysopimuksen ainutlaatuisuutta.

– En usko, että monessa muussa maassa voidaan päästä vastaavaan.

Hän myös lupasi Anttilan konkurssiin viitaten, ettei hallitus unohda palvelualan palkansaajia, joilla on merkittävä asema kiky-sopimuksen synnyttämisessä.

Pääministeri luotasi puheessa laajasti Suomen, Euroopan ja koko maailman tilannetta, joka on tällä hetkellä kenties rauhattomampi kuin pitkään aikaan.

– Monet asiat ovat menneet eteenpäin, talouden ponnistukset ovat nostaneet miljoonia ihmisiä köyhyydestä ja ilmastonmuutoksesssa on saavutettu edistysaskeleita. Sodat, konfliktit ja nälänhätä eivät ole kadonneet mihinkään. Maailma ei näytäkään muuttuvan päivä päivältä paremmaksi paikaksi ja Eurooppa ajautuu kriisiin, Sipilä sanoi.

Maailma ei näytäkään muuttuvan päivä päivältä paremmaksi paikaksi.

Juha Sipilä

Nyt tarvitaan hänen mukaansa kokoavia voimia ja rakentajia hajottajien ja huutelijoiden sijaan.

– Tarvitsemme yhdessä tekemisen henkeä ja kunnioitusta, päättäjiä, jotka rakentavat rauhaa ja uskaltavat viedä uudistuksia eteenpäin.

Sisäänpäin kääntyminen ei ole Sipilän mielestä vaihtoehto Suomelle.

– Hyvinvointimme kasvu on pitkälti pohjautunut kansainvälistymiseen. Suomalaisella työllä ja tavaralla on hyvä maine maailmalla.

EU:n ongelmiin eivät Sipilän mukaan uudet säännöt ja rakenteet tarjoa ratkaisua, vaan on noudatettava nykyisiä.

Kansalaisten luottamusta unionin toimintakykyyn voidaan palauttaa Sipilän talouden vakauttamisella, kasvun ja työllisyyden luomisella sekä vakaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla.

Brexit-äänestys on saanut Sipilän mukaan onneksi viimein havahtumaan siihen, että vain kansalaisten luottamus antaa pohjan uinionin toiminnalle.

– Ilman sitä tulevaisuus on epävarma.

Hän korosti, että muutos on mahdollisuus myös Euroopan unionissa.
– Rauhan, demokratian, vakauden ja hyvinvoinnin eteen on jatkettava määrätietoista työtä.

Puheessa esiin nousi myös hallituksen maanantainen päätös käynnistää norminpurkumittaristoon liittyvä kokeilu ensi vuonna. Aluksi se koskee elinkeinotoimintaa ja maataloutta.

– Tarkoitus on rakentaa mittaristo, joka turvaa sen, ettei lainsäädännöstä aiheutuva kustannusrasite kasva.

Tavoitteena on, että sääntelyuudistuksen maksaessa yhden euron lisää, olisi muutettava sääntelyä muualla niin, että saavutetaan vastaava kustannussäästö.

Pääministeri painotti lopuksi, että hallitus vie sovittuja reformeja päämäärätietoisesti eteenpäin.

– Hallitus on sitoutunut toteuttamaan ohjelmaansa. Jos muutoksia tulee, niistä sovitaan yhdessä. Tästä pidämme kiinni.