Sipilä biotalousseminaarissa: Kiertotalous tarvitsee tutkimusta, tuotekehitystä ja mahdollisuuksia näkeviä yrittäjiä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan ilman kehittynyttä kiertotaloutta ihmiskunta ei kykene ratkaisemaan tulevaisuuden resurssitarpeita rauhanomaisesti ja kaikkien tarpeet huomioiden.

– Kiertotalous laittaa meidät pohtimaan kuinka tuotannon sivuvirrat ja jätteet voidaan hyödyntää niin, että materiaali- ja energiakierrot saadaan osaksi arkipäiväämme.

– Tarvitsemme tähän paitsi kiertotaloudessa mahdollisuuksia näkeviä yrityksiä ja yrittäjiä, myös enemmän tutkimusta ja tuotekehitystä, totesi Sipilä avatessaan Farmari-näyttelyn yhteydessä pidetyn Biotalous ja vastuullisuus -seminaarin Seinäjoella.

Pääministeri painotti, että myös biotaloutta tulee toteuttaa kiertotalouden hengessä.

Tutkimusta sekä tuotekehitystä tarvitaan myös biotalouden puolelle.

– Uusia tuotteita voidaan odottaa etenkin lignoselluloosasta ja kuiduista. Muovia ja puuvillaa voidaan korvata huomattavasti ympäristöystävällisemmillä tuotteilla. Puusta voidaan tehdä kaikkea mitä öljystäkin, hän muistutti.

Sipilän mielestä energiaksi tulee jatkossakin hyödyntää ne jakeet, joille ei ole muuta käyttöä.

– Suomi ei lähde siitä, että metsiä kasvatettaisiin ja hakattaisiin nimenomaan energiatarpeisiin. Tavoite on mahdollisimman järeä puu, josta saadaan korkean jalostusarvon tuotteita. Puurakentaminen on tavoitteista yksi tärkeimmistä, hän korosti.

– Sen sijaan esimerkiksi sahanpurut, kuoret ja oksat muut jakeet, joille ei tällaista käyttöä löydy, on järkevää hyödyntää uusiutuvana energiana.
 
Pääministeri pohti puheessaan myös sitä, onko Suomen kierto- ja biotalousstrategia toteutettavissa kestävästi.

– Romuttavatko uudet hankkeet metsiemme ilmastovaikutukset. Mielestäni eivät. Suomen metsät viilentävät ilmakehää jatkossakin. Hiilivarasto tulee  kasvamaan, emmekä siis pura tätä kertynyttä hiilivarastoa, hän huomautti kuulijoille.

Sipilän mukaan hiilivaraston vuosittainen kertymisvauhti tulee hidastumaan nykytilanteeseen nähden, mutta kasvaa  edelleen.

– Tämä on se perusta ja ohjaava punainen lanka metsien kestävälle käytölle.

Sipilä nosti esiin useita esimerkkejä siitä, miten hallitus on toimillaan turvannut metsäluonnon monimuotoisuutta.

– Metsäluonnon suojelun eli ns. METSO-ohjelman rahoitusta nostettiin puolivälitarkastelussa. Monimuotoisuuden kannalta meillä on tarve jättää nykyistä enemmän hakkuiden yhteydessä eläviä jättöpuita ja kaadettuja lahopuita.

Muina konkreettisina toimina pääministeri luetteli Hossan uuden kansallispuiston, soidensuojelun täydentämisen 30 000 hehtaarilla, Luontolahjani 100-vuotiaalle -suojelukampanjan sekä ympäristöministeriön valmistelemat säädökset, joilla perustetaan lähivuosina noin 670 000 hehtaaria luonnonsuojelualueiksi valtion omistamia ja jo aiemmin suojeluun varattuja alueita.

Lisäksi Natura-verkostoon ja niin sanottuihin vanhoihin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluneiden yksityismaiden suojelu on lähes valmis ja käsittää yhteensä noin 346 000 hehtaaria.