Seppo Kääriäinen ja Eero Lankia: Näihin kahdeksaan kohtalonkysymykseen keskustan on vastattava – ”tilanne on vakava”

Keskusta

Keskustan entiset puoluesihteerit Seppo Kääriäinen ja Eero Lankia arvioivat, että puolueen ongelmilla on politiikan viimeaikaisia käänteitä ”kauemmas ulottuvat juuret”.

– Suomen Keskusta rp:n tilanne on vakava. Se on hävinnyt kaikissa 2010-vaaleissa, kun verrataan tuloksia edellisiin vaaleihin. Vuoden 2019 eduskuntavaalien tulos oli itsenäisyysajan huonoin, keskustavaikuttavat muistuttavat Suomenmaan mielipidekirjoituksessaan.

Kääriäinen ja Lankia peräänkuuluttavat syyskuun puoluekokoukseen valmistautuvilta keskustalaisilta sivistynyttä ja kriittistä keskustelua siitä, miten puolue nousee uuteen kukoistukseen 2020-luvulla.

He varoittavat, ettei syyttely ole keskustelua.

– Puolueella on mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa ja lisätä kannatustaan, kun tai jos voimat kootaan ja yhdessä käydään rakennus- ja kunnostustöihin. Nousu alkaa sisältä, yhteisellä tahdolla.

Pitkän linjan vaikuttajat näkevät, että keskusta tarvitsee vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:

1) Mikä on keskustan suuri linja? Onko se ”Kohti tasa-arvoista, sosiaalisesti ehyttä, alueellisesti tasapainoista ja luonnonmukaista tieto- ja sivistysyhteiskuntaa”? Mitä tämä tarkoittaa? Miten huolehditaan Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja siihen liittyen puolueen osaamistasosta?

2) Onko puolueen periaateohjelma (2018) kirjoitettava selkeän tavoitteelliseksi linjapaperiksi?

3) Mikä on puolueen aluepoliittinen linja esimerkiksi professori Sami Moision (HS 15.6.2020) analyysien valossa? Aiemmin tärkein – ja samalla myönteinen – erottava tekijä keskustan ja muiden välillä on ollut suhtautuminen keskittämiseen / alueelliseen tasapainoon.

4) Millä toimenpiteillä keskustan rivit kootaan ja rakennetaan yhdenvertaisten jäsenten ja toimijoiden yhteisö?

5) Miten vahvistetaan puolueen sääntöjen mukaista valmistelu- ja päätöksentekomallia ts. viralliset puolue-elimet tekevät päätökset puolueen linjasta, eivät epäviralliset porukat.

6) Mitä on tehtävä puoluejohdon ja kentän yhteyden ja sukupolvien välisen keskustelun elvyttämiseksi?

7) Pidetäänkö aatteellista ja poliittista järjestö- ja koulutustoimintaa jatkossa keskeisenä tavoitteena? Jos pidetään, miten uudistetaan alueellista organisaatiota ja miten digitaalisia toimintamalleja kehitetään?
Halutaanko saada ihmisiä kokoontumaan yhteen paikallisesti ja alueellisesti keskustelemaan, päättämään ja toimimaan?

8) Olisiko paikallaan organisoida ulospäinkin suuntautuvaa arvopohjaista pohdintaa Suomen, Euroopan ja maailman tulevaisuudesta?

Kommentit (5)

  • Lukija13

    Konkarit Laaninen ja Kääriäinen ovat oikeassa. Kentän koulutustilaisuudet ovat tärkeitä. Korona on aiheuttanut lepsuilua kentän toiminnassa.
    Nuo 8 kohtaa allekirjoitan täysin.

    Nyt myös halutaan onnistua kuntavaaleissa. Kaakonkulmalta terveisiä, että kun suuriakin linjauksia tehdään Suomen osalta, niin olisi vähintäänkin huomioitava alueemme. Raideliikenteen ratkaisuissa olisi nyt jo kiireesti saatava konkretiaa Kaakkois-Suomeen. Jos näin ei tapahdu vuodesta toiseen, tuntuu, että onko tarpeen toimiakkaan jos mitään ei tapahdu, vaikka omiamme on päätöksenteossa mukana.

    Olisi tosi voimaannuttavaa kertoa, että oma puolueemme sai raideasiat liikkeelle – se olisi jotakin.
    Tyhjän eteen toimiminen lamaannuttaa.

    Tuo aluepolitiikka on hyvin tärkeä osa Keskustan toimintaa. Nyt on myös asian eteen takomisen paikka ja siihen myös auttaa tuo Korona pandemia. Ei ole mukavaa asustaa kaupunkiyksuössä ja karanteenissa. Kyllä taajamissa ja maalla se on huomattavasti mukavampaa.

    Kiitos konkarit ajatuksistanne. Periaateohjelma on edelleen hyvä – ehkä lyhyemmäksi kiteytettynä.

  • Lukija52

    Aluepolitiikka on keskustan ns näkkileipää, eli aluepolitiikka edellä täytyy tehdä valtakunnan politiikkaa ja olisi myös muistettava että kun sieltä valtakunnan asioista tullaan kunnallispolitiikan puolelle niin teot ja puheet pysyy samana isoissa ja pienissä asioissa.
    Kummasti se kuntapuolen asioista päätettäessä monella kelkka kääntyy pohjanmaan rataosuudella ja aletaan jatkamaan mihin valtakunnassa on todella kyllästytty, keskittämään tärkeät asiat kirkonkylän tai kaupungin keskustoihin.
    Jospa päättäjät muistaisi olla muuttumatta matkalla isolta kirkolta kotikuntiinsa, tehdään mitä saarnataan!
    Minusta valtakunnanpolitiikassakin pitäisi aina haastaa Helsingin etuostooikeus kun suunnitellaan jotain uutta virastoa tai toimintaa, sijoituksen suhteen, suurin osa toiminnoista voidaan hyvin ja vielä paremmin tehdä maakunnissa ja paljon kustannustehokkaammin, sen on toivottavasti korona meille osoittanut! Asuntojen hinnat ja työntekijöiden saatavuus on yleensä parempi muualla.

  • Lukija17

    Kepu kaatuu maakuntahömppään. Sitä ei kukaan, edes Kepun äänestäjä halua tajutessaan sen hinnan veronmaksajille. Vain kepun eduskunnan pudokkaat tahtovat sitä eläkehommikseen.

  • Lukija53

    Eeron ja Sepon kirjoitus tarjoaa erään lähtökohdan puoluejohdonkin kaipaamalle keskustelulle.

    Entisten puoluesihteerien kysymykset ovat oikeaan osuneita, herättäviä ja satuttavia. Niiden pohjalta syntyy riittävän järeä ja monipuolinen työlista.

    Näkemyksellisyyttä ja järeyttä Suomen Keskusta tarvitseekin.

    Kirjoituksessa ei haeta keskustan tulevaisuuden eväitä päivänpolitiikan taktisista kuvioista tai nokkelista nakkeluista. Voimaa ja arvostusta haetaan näkemyksellisyydelle ja pitkäjänteiselle puoluetyölle – keskustelijoille ja tekijöille.

    1980-luvulla linjattu tavoite ”luonnonmukaisesta sivistysyhteiskunnasta” on ajankohtainen. Sukupolvien välisen keskustelun virittämiseksi kannattaisi tutkailla, mitä tavoite tarkoitti 1980-luvulla ja mitä 2020-luvulla. Onko se edelleen Suomen Keskustan tavoite?

    Edustuksellinen kansanvalta vaati toimivia puolueita. Pohdiskelu puoluetyöstä on samalla huolta edustuksellisen kansanvallan tilasta. Puolueen perinne kansanvallan vaalijana ja uudistajana on velvoittava.

    Kirjoittajien näkökulma koskee puolueen luonnetta, keskustelevana sivistys- ja kansanliikkeenä. Kyse on Suomen Keskustan sisäisestä kansanvallasta, kyvystä toimia tehokkaasti organisoituna ja verkostoituneena vallankäyttäjänä.

    Miten toimii 2020-luvun kansanvaltainen puolue? Millainen on tämän ajan kansanliike ja sivistysliike?

    Oikeat kysymykset tuottavat oikeita vastauksia.

    Pekka Perttula

  • Lukija26

    Seppo Kääriäiseltä ja Eero Lankialta hyvää palautetta (8) kohdan ohjelma ,keskustelun pohjaksi . Itse virallisesti (1) vuoden puolueen virallisena perusjäsenenä olen monessa asiassa jäävi arvostelemaan puolueen nykytilaa kovinkaan terävästi . Olen kuitenkin huomannut ,että ”Keskustapuolue” tulee menestymään jatkossakin puolueena ,muiden joukossa ,jos ajaa koko maan asioita terveellä tavalla niin ,että huomioidaan ”ihmisten tarpeet ja myös elinmahdollisuudet koko maan osalla” . Ei tiettyjen alueiden etua ajaen . Vaan myös ihmisten ,jotka hankkivat toimeentulonsa ,vaikeissa asemissa asuivatpa kaupungissa tai maaseudulla . Maa – ja metsätalousyrittäjät , yksinyrittäjät sekä palkkatyössä elävät . Työllisyysaste sen seuraaminen jatkuvasti , sosiaalinen oikeudenmukaisuus myös niille ihmisille ,joilla Ei mene hyvin ja nostaminen siitä ahdinkosta ,mihin ovat joutuneet . Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus periaatetta kunnioittaen . Minun valintani ”keskustapuolueen jäseneksi oli lopullisesti” Juha Sipilän onnistunut (2015- 2019)pääministerikausi ,silloisten hallituskumppaneidensa kanssa jolloin Hän nosti Suomen ”ahdingosta” lähes tasapainoon taloudellisesti , uudistamalla rakenteita saaden eritoten työllisyysastetta nostettua (68 % tista aina 72.5 % ttiin . ) Uudet työpaikat hajaantuivat tasaisesti koko maan alueelle (140000) tuhatta uutta . Luoden uskoa ja menestystä koko Suomen hyväksi . Minusta nykyinen vasemmisto vie Suomea ”sosialismin” suuntaan , pitäen kiinni vanhoista rakenteista ja johtaa pitkässä juoksussa entistä tukalampaan tilanteeseen . Työ ja yrittäjyys voi vain meidät pelastaa sekä yhteistyökyky päätöksiin muiden sitä kannattavien tahojen kanssa .

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen