SAK:n kenttäväki ei heitä hanskoja santaan – "Olemme yhtenäisempiä kuin koskaan"
SAK:n kenttäväki on turhautunut maan hallitukseen, mutta ei pidä kevään poliittisia lakkoja turhina. Se vaikutus niillä oli, että olemme tällä hetkellä yhtenäisimpiä kuin koskaan ja määrätietoisia, kiteytti Teollisuusliiton Einari Grönberg lakkokevään merkityksen STT:lle.
Hänen mukaansa lakkojen yksi tarkoituskin oli valistaa jäsenistöä siitä, mitä hallituksen toimet tarkoittavat suomalaisen palkansaajan arjessa jatkossa.
SAK:n edustajisto on koolla Helsingissä tiistaina ja keskiviikkona hiomassa strategiaa tuleville vuosille. Jarkko Eloranta valittiin odotetusti jatkamaan SAK:n hallituksen puheenjohtajana seuraavan kauden vuoteen 2028 asti. Eloranta on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2016.
Yhtenäisyyttä tarvitaan, sillä moni SAK:lainen ennusti, että syksyllä ja talvella on edessä todella kovat neuvottelut, kun työehtosopimuksia menee katkolle eri sopimusaloilla.
– Se miten neuvottelut etenevät hyvin pitkälle määrittelee, millaisia toimia mahdollisesti tullaan tekemään, sanoo Grönbergkin.
Hän huomauttaa kuitenkin, että lakkoilu on aina ihan vihoviimeinen toimenpide.
Palvelualojen ammattiliitto PAMiin kuuluva Sauli Isokoski myöntää, että välillä ovat voimat olleet vähissä ja on tuntunut, että pitääkö heittää hanskat santaan. Hän ei pysty enää katsomaan television ajankohtaisohjelmia, kun alkaa ahdistaa.
– Ei voi kuin nostaa hattua, että ollaan jaksettu taistella tässä vaikeassa tilanteessa. Mutta kyllä huolestuttaa tämä nykymeno ja nämä hallituksen leikkaukset, hän sanoo STT:lle.
Isokoski uskoo, että lisää kuuluu jossain vaiheessa.
– Kyllä niillä lakoilla aina joku vaikutus on. Pieni vaikutus on se, että ihmiset heräävät. Kevään lakoilla oli kyselyjen mukaan iso tuki. Ei tuomittu, että väärin lakkoiltu, vaan että oikein lakkoiltu. Periksi ei pidä antaa.
Hänkin uskoo, että työmarkkinakierroksesta tulee joka rintamalla vaikea.
– Kaikki hinnat nousevat. Itse työskentelen kaupassa ja esimerkiksi pakastepitsoissa on usean euron korotus tullut ja samaan aikaan toimeentuloa leikataan.
Paneelikeskusteluun osallistuneen Teollisuusliiton Arto Liikasen mielestä ammattiliittojen on syytä miettiä, mikä on neuvottelujärjestelmän tulevaisuus.
– Nyt on kokeiltu lakkoja vimmatusti ja, en sano että ne ovat olleet turhia, mutta tulokset ovat olleet hyvin vaatimattomia. Mitä muuta me voidaan keksiä, jos sopiminen, millä tänä maa on rakennettu, ei tunnu olevan enää ollenkaan vaihtoehto, Liikanen sanoi.
SAK:n tavoite on olla merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja yhtenä keinona siihen nähtiin ennen kaikkea yhteistyön vahvistaminen edelleen ammattiliittojen kesken ja kanssa. Nyt ollaan aallonpohjassa, mutta sieltä noustaan, oli monen mielipide.
– Peli ei ole menetetty missään tapauksessa. Tällä hetkellä näyttää murheelliselta, mutta se korjataan, sanoi Teollisuusliiton Liikanen.
Monet uskoivat Isokosken lailla, että poliittiset lakot olivat herätys. Ne toivat näkyville sen, miksi ammattiyhdistysliike on olemassa.
– Nuoret ovat alkaneet ottaa asioita selville, nuoria on alkanut liittyä meidän liittoon, sanoi Anu Wallenius Elintarviketyöläisten liitosta.
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi strategiaa esitellessään, että SAK:ta yritetään työntää vallankäytön areenoilta syrjään, mutta se tunkee sinne vaikka saranapuolelta, jos ei muu auta.
– Edelleen haluamme olla myös sopija, mutta me tunnistamme entistä paremmin sen, että omat voimat eivät aina pelkästään riitä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka meille ovat tärkeitä.
Elorannan mielestä SAK:n pitäisikin pystyä luomaan yhteiskunnallisia kumppanuuksia. Jäsenistön yhteistyö on ratkaisevaa tulevaisuudessa, mutta keskusjärjestön pitää Elorannan mielestä myös löytää uudistumisen paikkoja ja kohteita ja ottaa haltuun työelämän uusia ilmiöitä.
Puoluepolitiikastakin kokouksessa puhuttiin ja todettiin, että SAK:n strategia on neutraali.
– Yhteinen tavoite on Arkadianmäen uusintapainos toivottavasti ensi vuonna viimeistään, heitti kuitenkin Päivi Rantanen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä.
PAMin Isokoski ihmettelee, kuinka osa duunareista lähti taannoin perussuomalaisten kelkkaan.
– Nyt on nähty, mikä se todellisuus on, ei siellä duunarin asioita paljon puhuta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) huutelee työttömille, että menkää töihin. Minulla on Purralle yksi toivomus, älä sinä vaan mene töihin. Siitä ei tule kuin sutta ja sekundaa.
Perussuomalaiset luvattiin kuitenkin ottaa sydämellisesti joukkoihin takaisin, jos heillä on halua.
– Jos aiotaan menestyä, ainakaan sisäisiin taisteluihin ei kannata lähteä ollenkaan, kun siihen ei ole mitään tarvetta. Meillä on ihan tarpeeksi vastustajia tällä hetkellä muuallakin, sanoi Teollisuusliiton Liikanen.