SAK:n jäsenliitot tavoittelevat kymmenen prosentin palkankorotusta – "Työntekijöiden ostovoima on supistunut voimakkaasti"
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitot kertovat tavoittelevansa kymmenen prosentin palkankorotusta tällä työmarkkinakierroksella. Liitot julkaisivat asiasta keskiviikkona yhteisen tiedotteen ja järjestivät lehdistötilaisuuden.
Liittojen tavoitteena on, että korotus jakautuisi kahdelle vuodelle. Ensimmäisen vuoden korotus olisi kuusi prosenttia eli vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on neljän prosentin korotus eli vähintään sata euroa kuukausipalkkaan.
Liitot neuvottelevat uusista työehtosopimuksista ja palkankorotuksista työnantajapuolen kanssa tänä talvena ja ensi keväänä.
Teollisuusliitossa neuvottelut on jo aloitettu teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työnantajien kanssa. Teknologiateollisuudessa nykyinen työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa. Kemianteollisuuden puolella osa sopimuksista päättyy vuodenvaihteessa.
Liiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että kiihtynyt inflaatio edellyttää aiempaa suurempia palkankorotuksia.
– Työntekijöiden ostovoima on supistunut voimakkaasti. Syynä on nopea ja tuntuva hintojen nousu. Nyt palkalla saa vähemmän kuin ennen, Aalto toteaa SAK:n tiedotteessa.
Vaikka inflaatio on hidastunut, työntekijöiden ”ostovoimakuoppa” on Aallon mukaan edelleen olemassa. Aalto sanoo, että palkankorotustavoite ottaa huomioon sekä aiemmin syntyneen ostovoimakuopan että sopimuskauden inflaation.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa, että hintojen nousu ei kohtele kaikkia samalla tavalla ja pienituloisten tilanne on heikentynyt.
– Arvioimme, että pienituloisille korotuksen täytyy kokoaikatyössä olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä ja sata euroa kuukaudessa toisena vuonna. Tämä niin sanottu sekalinja tuo kaikille tarvittavan korotuksen, Rönni-Sällinen kertoo tiedotteessa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perustelee ”sekalinjaa” pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen sosiaaliturvaleikkauksilla sekä niiden vaikutuksilla erityisesti naisiin.
– Leikkausten kompensoimiseksi on perusteltua, että palkankorotukset kohdistuvat hieman muita vahvemmin matalampiin palkkoihin. Sen takia sekalinjainen palkankorotustavoite on tarpeen, Ekström sanoo tiedotteessa.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo, että yhteensä kymmenen prosentin palkankorotus ei uhkaa Suomen hintakilpailukykyä. Hänen mukaansa myös duunarien on saatava osansa tulevasta talouskasvusta.
– Hintakilpailukykymme on kunnossa, ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa, Kokko sanoo tiedotteessa.
Hän lisäsi tiedotustilaisuudessa, että ay-liike on viime vuosina tehnyt Suomessa alhaisempia palkkaratkaisuja kuin kilpailijamaissa. Kokon mukaan Suomessa on ”kerrankin oikeaan aikaan” tilanne, jossa kustannuskilpailukyky ei vaarannu tämäntasoisista palkankorotuksista.
Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti on samoilla linjoilla ja huomauttaa, että palkankorotukset ovat olleet Suomessa maltillisia viime vuosina.
– Vuodesta 2021 vuoteen 2024 työvoimakustannukset nousivat euroalueella 15 prosenttia ja Suomessa alle kahdeksan prosenttia. Värkeissä on varaa, Jäntti sanoo tiedotteessa.