"Saisit enemmän ääniä, jos sulla olis bikinit päällä" – Nuori politiikan tekijä voi kohdata häirintää myös vaalikentillä
Vilkkaana vellonut häirintäkohu politiikan piireissä on nostanut keskusteluun monia uusiakin näkökulmia.
Puolueiden kokoustapahtumissa ja sisäisessä hierarkiassa sattuneiden tapausten lisäksi häirintää voi esiintyä myös vaalikampanjoinnin yhteydessä.
Keskustanuorten puheenjohtajana vuosina 2017–2019 toiminut Suvi Mäkeläinen sanoo kohdanneensa omakohtaista häirintää nimenomaan vaalikentillä ja erityisesti äänestäjien taholta.
– Eduskuntavaalikampanjoinnin yhteydessä 2019 minulle tultiin keskellä kevättalvea sanomaan, että saisit enemmän ääniä, jos sulla olis bikinit päällä. Paljon oli miesten taholta myös halukkuutta tulla halaamaan ehdokasta, hän muistelee.
Mäkeläinen toteaa kokeneensa tilanteet paitsi kiusallisina niin myös ristiriitaisina.
– Ehdokas tulee tapaamaan potentiaalisia äänestäjiä, mutta mieltää samalla tilanteen hyvin hankalaksi. Tiedän että löytyy paljon nuoria naisia, jotka ovat epäröineet lähteä ehdokkaaksi, kun sana tällaisesta käytöksestä vaalikentillä leviää, hän huomauttaa.
Suvi Mäkeläinen on seurannut tuoretta häirintäkohua Brysselistä käsin, missä hän tällä hetkellä toimii harjoittelijana.
Kokoomuksen tyyppisiin puolueen sisäisiin tai valtarakenteisiin perustuviin häirintätapauksiin Mäkeläinen ei muista törmänneensä puheenjohtajakautensa aikana.
– Toimintakulttuuri on jokaisella puolueella ja myös nuorisojärjestöillä erilainen. Meillä oli Keskustanuorten tapahtumissa jo siihen aikaan nimettynä häirintäyhdyshenkilö. Häirintäasiat alkoivat tuolloin muutenkin nousta enemmän esille yleisenä keskustelunaiheena. En silti poissulje, etteikö häirintää olisi myös keskustan riveissä esiintynyt, hän myöntää.
Yksi tärkeä häirintää ehkäisevä tekijä on Suvi Mäkeläisen mukaan myös yleinen muutos juomakulttuurissa.
– Erityisesti nuorten juomatavat ovat viime vuosina muuttuneet. Keskustan kokousten yhteydessä käytetään toki edelleen alkoholia, mutta huomattavasti aiempaa vähemmän. Eikä juominen ole enää niin humalahakuista. Tällä on varmasti vaikutusta myös häirintätapausten yleisyyteen, ex-puheenjohtaja arvelee.
Keskustanuorten puheenjohtajan nuijaa 2013–2015 heiluttanut Teppo Säkkinen ei Mäkeläisen tapaan muista omalta ajaltaan tapauksia, joissa yksittäinen häirintäcase olisi noussut tikunnokkaan.
– Toki on mahdollista, että on ollut yksittäisten ihmisten välisiä juttuja, jotka eivät tulleet ilmi. Mutta ei semmoisia, että liittojohto niitä olisi joutunut käsittelemään, hän muistelee.
Toisen ihmisen kaikinpuolinen kunnioittaminen on Säkkisen mukaan ollut Keskustanuorissa aina hyvin tärkeässä asemassa.
– En minä silti kokoomusta lähtisi puolueena tuomitsemaan missään ”naapurin sauna palaa” -hengessä. Tärkeintä on miettiä kussakin puolueessa, ovatko omat toimintamallit kunnossa epäasialliseen käytökseen puuttumiseksi. Tiedän että myös Kokoomusnuorissa on häirinnän kitkemiseksi tehty viime vuosina kovasti töitä ja siinä myös onnistuttu, hän muistuttaa.
Teppo Säkkinen kaipaakin nyt rakentavaa keskustelua käytännön toimenpiteistä.
– Poliittisissa nuorisojärjestöissä ikähaarukka on välillä 15–30 vuotta. Mukana on siis myös alaikäisiä ja tämä pitää aina ottaa esimerkiksi iltaohjelman järjestelyissä huomioon.
– Puolueiden ja järjestöjen pitää luoda toimintaohjeet sille, että jokainen pystyy tulemaan toimintaan mukaan ja tuntemaan olonsa siellä turvalliseksi. Jos näin ei käy, niin silloin mielestäni demokratia ei toimi kunnolla, mies jyrähtää.
Mahdollisten häirintätapausten kitkemiseksi tarvitaan Teppo Säkkisen mukaan ripeää toimintaa ja johtajuutta niiltä, joita vastuupaikoille on valittu.
– Hyvää esimerkkiä nopeasta reagoinnista näytti mielestäni vastikään eduskunnassa puhemies Matti Vanhanen. Hän tuomitsi heti kansanedustajaan kohdistuneen salakuvaamisen ja tapaukseen puututtiin välittömästi seuraamuksien kanssa, Säkkinen kiittelee.
