Saattohoidossa olevien rokottamista ei suositella

Koronarokotuksia ei kannata antaa sellaisten ikäihmisten tapauksissa, joissa haittavaikutukset ylittävät rokotteen tuoman hyödyn.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee, ettei saattohoitovaiheessa olevia rokotettaisi. Heikkokuntoisten rokottamisesta tulisi muutoinkin päättää tapauskohtaisesti yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja tämän omaisten kanssa.

– Varsinkin jos ihmisen elimistö on jo niin hauras, että rokotteen aiheuttama reaktio olisi merkittävästi elämänlaatua huonontava, se saattaa kannattaa jättää ottamatta, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Ikäihmisten ryhmän sisäisessä rokotusjärjestyksessä ensin on lähdetty liikkeelle hoivakodeista, minkä jälkeen seuraa iän mukaan porrastettuna muu senioriväestö, myös kotihoidossa olevat ja samalla heidän omaishoitajansa.

Lääkärikunnan puolelta ei rajoiteta rokotteen antamista niille heikossa kunnossa oleville, jotka eivät ole saattohoidossa. Nohynek korostaa, että päätös on vapaaehtoisen rokotteen kohdalla potilaan itsensä, tämän omaisten ja hoitohenkilökunnan kesken tehtävissä.

– Se on kokonaisarvio, jota on vaikea lähteä ylhäältä määräämään, Nohynek toteaa.

Hän kuitenkin mainitsee joitain rokotuksen antamisen kannalta kriittisiä tilanteita, joissa elimistön tila on heikentynyt.

– Esimerkki voi olla vakavan kroonisen bronkiitin loppuvaihe, syövän loppuvaihe, jolloin ollaan siirtymässä niin sanotun palliatiivisen hoidon loppuvaiheeseen, tai vakava sydämen vajaatoiminnan tila tai vanhuksella korkeaan ikään liittyvä yleinen hauraus, hän sanoo.

Koronarokote voi aiheuttaa Nohynekin mukaan kuumetta, lihas- tai päänsärkyä.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan yleisimmin ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat olleet eriasteiset allergiset reaktiot mukaan lukien anafylaktinen reaktio, rokotuskohdan reaktiot ja rokotusraajan särky, lihaskipu, suurentuneet imusolmukkeet ja pahoinvointi, väsymys tai voimattomuus, päänsärky sekä vilunväristykset.

– Mahdollinen haitta suhteutetaan yksilön riskiin saada koronatauti, hänen odotettavissa olevaan elinaikaansa ja myös ihmisen elämänlaatuun tällä hetkellä. Kuume voi olla kamelinselän katkaiseva tekijä, samoin kuin korona tai influenssa voi olla se viimeinen pisara, sanoo Nohynek.

Suositus jättää saattohoidossa olevat rokottamatta ei liity lainkaan saatavilla olevien rokotteiden rajattuun määrään, vaan nimenomaisesti yksilökohtaiseen harkintaan, sanoo kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) puheenjohtaja, Turun yliopistollisen sairaalan infektiotautiopin professori Ville Peltola.

– Ei ole kyse siitä, että rokotteita säästettäisiin tällä tapaa, hän painottaa.

Yläikärajaa rokotteiden antamiselle ei ole olemassa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 870 000 yli 70-vuotiasta, joista tähän mennessä vasta murto-osa on saanut rokotuksen.

Peltolan korviin ei ole kantautunut toistaiseksi sellaista tietoa, ettei rokotteita olisi haluttu ottaa – sen sijaan kiinnostus rokotuksen saamiseen on ollut suurta.

– Ei ole mitään tiettyä sairautta, joka olisi sinänsä este (rokottamiselle). Mahdollisen rokotettavan oma harkinta ja tämän omaisten harkinta ratkaisevat. Ymmärrettävästi se päätös voi olla, ettei rokotetta ota, eikä siinä yritetä suostutella sen ottamiseen, Peltola toteaa.