Saarikko Suomenmaalle ylimääräisistä lapsilisistä: "Tarkoitus on tukea lapsia, ei asettaa aikuisia vastakkain"
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) avaus kaikille lapsiperheille joulun alla maksettavasta ylimääräisestä eli tuplalapsilisästä on aiheuttanut vilkasta keskustelua ja kysymyksiä. Yksi yleisimmistä on ollut, miksi tätä ylimääräistä tukea ei kohdenneta pieni- ja keskituloisille.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotusta medialle torstaina esitellyt Saarikko toisti useampaan otteeseen, että kaikille maksettava lapsilisä on universaali erikoisuus, joka halutaan säilyttää sellaisena. Hän muistutti, että hallitus on jo aiemmin tehnyt yksinhuoltaja- ja monilapsisiin perheisiin kohdistuvat korotukset.
Tiedotustilaisuudessa Saarikko korosti myös, että lapsilisä on tarkoitettu ”tasaamaan kustannuksia lapsiperheiden ja lapsettomien välillä”.
Suomen 5,5-miljoonaisesta väestöstä jo yli miljoona on yhden hengen talouksia, ja myös lapsettomia pariskuntia on yhä enemmän.
Inflaatio eli polttoaineen, ruoan, asumiskulujen ja muun elämisen hinnankorotukset eivät katso siviilisäätyä, mutta siitäkin on tutkimusnäyttöä, että yksinasuvien kulut ovat suhteessa huomattavasti kahden vanhemman ”ydinperhettä” kovemmat etenkin kaupungeissa, jossa suurin osa väestöstä asuu.
Onko viesti talouden kriisissä siis se, että sen lapsettomuus tai ylipäätään muu kuin ydinperhetyyppinen pikkulapsielämä on jotain, josta tulee jos ei nyt rangaista, niin ainakin jättää sen edustajat yhteisen huolipuheen, tukemisen ja kannustamisen ulkopuolelle?
– Ei. Tarkoitus ei asettaa aikuisia vastakkain, vaan tukea lapsia, etenkin pahojakin vaurioita aiheuttaneen korona-ajan ja rajoitusten jälkeen. Sekin on tutkittu, että lapsiperheissä menee eniten rahaa asuntolainoihin, harrastuksiin ja muihin lasten tarpeisiin, ja on monenlaista stressiä ja huolta. Haluamme tukea sitäkin, että lapsia on halutessa mahdollisuus hoitaa myös kotona, Saarikko vastasi Suomenmaalle.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistutti Suomenmaalle aiemmin torstaina, että myös lapsiperheköyhyys on monimuotoista eikä aina näy ulospäin. Hänestä Saarikon ehdotus kaikille lapsiperheille maksettavasta ylimääräisestä lisästä on kannatettava, mutta köyhimmät ja usein moniongelmaiset perheet tarvitsevat lisäksi omat täsmätoimensa ja kohdennettua tukea.
Etuuksien korottamiset eivät ole keskenään neutraaleja, vaan yhteen paikkaan korotettu nosto voi pudottaa esimerkiksi asumis- tai toimeentulotukea niin, että lopputulos on sama tai jopa miinusmerkkinen. Vasemmistoliiton Jussi Saramo ehti jo ilmaista STT:n haastattelussa huolensa siitä, että ylimääräinen lapsilisä ei hyödyttäisi niitä, jotka ovat kaikista suuremmissa vaikeuksissa toimeentulonsa kanssa.
Saarikko vakuutti, että ylimääräinen lapsilisä olisi kertaluontoinen, kaikille sama ja sen kanssa toimittaisiin niin, ettei lisäsumma pienennä esimerkiksi toimeentulotukea.
– Tämä kädenojennus voidaan toteuttaa aika vähällä byrokratialla eikä vaikuta menokehykseen. Minusta nyt on syytä näyttää, että lapsia ja perheitä tuetaan vaikeina aikoina – ja on se signaali myös matalan syntyvyyden ja lastenhankintaa epäröivien suuntaan.
