Säännöllisesti näkkäriä ja porkkanaa – varhaiskasvatukseen ensi kertaa oma ruokaopas

Varhaiskasvatukseen on ensi kertaa julkaistu oma ruokailusuositus.

Tavoitteena on vahvistaa lapsen nälän ja kylläisyyden tunnistamista sekä niihin pohjautuvaa syömistä. Lisäksi varhaiskasvatuksessa halutaan tukea syömisen joustavuutta ja myönteistä asennetta syömiseen.

Suosituksessa muistutetaan, että lasten makumieltymykset ja ruokatottumukset kehittyvät varhain ja säilyvät suurelta osin aikuisuuteen. Siksi juuri lapsuus on tärkeä ajankohta vaikuttaa ravitsemukseen.

– Lapsen suhde ruokaan rakentuu lapsen yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa, suosituksessa sanotaan.

Varhaiskasvatuksen ruokailuissa pitäisikin tavoitella lapsen ruokavalion monipuolistumista rohkaisemalla lapsia kokeilemaan uusia ruokia, erityisesti terveellisiä ruokia kuten kalaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Suositus on laadittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.

Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kaikissa varhaiskasvatuksessa tarjottavissa aterioissa energiaravintoaineiden osuudet sekä kovan rasvan, suolan ja sokerin määrä ovat suositusten mukaiset viikkotasolla.

Koska varhaiskasvatuksessa päivien pituudet voivat vaihdella huomattavasti, ateriat pitää ajoittaa tarkoituksenmukaisesti suositeltavan ateriarytmin mukaisesti. Annoskokojen pitää olla sopiva.

Varhaiskasvatukseen ruokalistat olisi suunniteltava siten, että listassa on vuorotellen keittoja, pääruokakastikkeita, vuokaruokia sekä pata- ja kappaleruokia. Ruokalistoja ja ruokalajeja sekä aterianosia tulisi vaihdella ja uudistaa, jotta lapset tutustuvat uusiin raaka-aineisiin ja ruokalajeihin.

Suun terveyden kannalta on lisäksi tärkeää, että päivän aterioilla on tarjolla säännöllisesti pureskelua vaativaa ruokaa, muun muassa juureksia, hedelmiä ja näkkileipää.

– Pureskelu kehittää lapsen suun motoriikkaa ja tukee puheen kehitystä sekä lisää syljen eritystä, joka puolestaan auttaa ravinnon pilkkoutumista, suosituksessa sanotaan.

Suositusoppaassa kerrotaan, että vaikka kattavat kansalliset lasten ravitsemuksen seurantatutkimukset puuttuvat, voidaan yksittäisten tutkimusten perusteella kuitenkin arvioida, että alle kouluikäisten lasten ruokavalio on parantunut.

Lapset syövät entistä enemmän kasviksia ja hedelmiä ja kovan, tyydyttyneen rasvan osuus energiasta on vähentynyt. D-vitamiinivalmisteiden ympärivuotinen käyttö sekä D-vitamiinilla täydennettyjen elintarvikkeiden kulutus näkyvät lasten kohentuneena D-vitamiinitilana.

Hyvästä kehityksestä huolimatta alle kouluikäisten lasten ruokailuissa on myös ongelmia. Suositelluista viidestä päivittäisestä kasvis-, hedelmä- ja marja-annoksesta syödään edelleen keskimäärin vain puolet, oppaassa sanotaan.

Lasten ruokavalion laatu heikkenee ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun he siirtyvät syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Erityisesti lisätyn sokerin ja suolan sekä tyydyttyneen rasvan ja eläinproteiinin määrä ruokavaliossa kasvaa.

Monityydyttymättömien rasvahappojen, ravintokuidun, raudan ja E-vitamiinin saanti voivat jäädä suosituksia niukemmaksi.

– Terveydelle epäedullisilla elintavoilla on taipumus kasaantua perheille, joilla on niukat tulot, vähäinen koulutus ja nuoret vanhemmat. Suomessa ruokailu varhaiskasvatuksessa tasoittaa lasten perhetaustoista johtuvia ravitsemuseroja ja edistää näin terveyden tasa-arvoa, suosituksessa sanotaan.