Taiteilija-aktivisti kansallispäivän alla: Saamelaiskäräjälain käsittely koettelee kokonaisen sukupolven uskoa Suomeen
Vaakalaudalla on kokonaisen saamelaissukupolven luottamus Suomen valtioon.
Saamelainen runoilija, kirjailija, muusikko ja aktivisti Niillas Holmberg, äidinkielellään pohjoissaamella Jalvvi Anna-Liissa Niillas, antaa kovan arvion saamelaiskäräjälain muutoksen merkityksestä. Hän perustelee tätä sillä, että nuorten saamelaisten polvi on kasvanut lapsuudesta varhaisaikuisuuteen lakimuutosta odottaen.
Nuoret ovat Holmbergin mukaan poliittisesti valveutuneita ja moni on pannut itsensä likoon saamelaiskäräjälain puolesta.
– Monelle nuorelle tämä on se, missä punnitaan heidän arvonsa. Päättävätkö saamelaisten asioista saamelaiset itse vai suomalaiset virkamiehet ja -naiset?
Saamelaiskäräjälain käsittely eduskunnassa on menossa aivan tämän hallituskauden loppumetreille.
Hallitus antoi esityksen lain muutoksesta eduskunnalle viime vuoden lopulla riitaisana keskustapuolueen vastustuksen vuoksi. Lakiesityksen kiistellyin kohta liittyy muutokseen siitä, kuka voi äänestää tai asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa.
Muutos on ollut kiistanalainen myös saamelaisyhteisön piirissä, mutta saamelaiskäräjät äänesti hallituksen esityksen puolesta marraskuun lopulla äänin 15–3.
Holmberg muistuttaa, että vaikka tämäkin esitys on kompromissi, se on saamelaisten virallisen päätäntäelimen eli saamelaiskäräjien kanta asiaan.
Holmberg kertoo seuranneensa lain käsittelyä ristiriitaisin tuntein: muutosta tunnutaan vatvotun jo ikuisuuden ajan.
– Toisaalta on hienoa, miten paljon näkyvyyttä lakimuutos on nyt saanut. Ei Suomessa mikään saamelaisiin liittyvä asia ole noussut näin paljoa keskusteluun. Se on historiallista ja positiivista, vaikka lopputulosta ei ole vielä nähty.
Kaikkiaan Holmberg näkee, että tietoisuus saamelaisten asioista on valtakunnallisella tasolla lisääntynyt. Silti hän itse ja muut saamelaiset saavat vastata samoihin kysymyksiin vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
– Monesti ihmetellään saamelaisten tyytymättömyyttä yhteiskuntaan. Kysellään, mitä olemme vailla, sillä onhan meillä samat oikeudet kuin muilla. Tasa-arvosta voidaan puhua, jos me saamelaiset elämme suomalaisina, norjalaisina ja ruotsalaisina. Jos haluamme elää saamelaisina, tilanne näyttäytyy erilaisena.
Utsjokelainen Niillas Holmberg on julkaissut musiikkia ja kirjoittanut useita runokokoelmia. Hänet on palkittu muun muassa Kirsi Kunnas -runopalkinnolla.
Ensimmäisen proosateoksensa Halla Helle hän julkaisi vuonna 2021. Nyt on viimeistelyvaiheessa sen sisarromaani Goatnelle, jonka Holmberg kirjoittaa äidinkielellään pohjoissaamella.
Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Holmberg viettää sitä Utsjoella. Tapahtumia maanantaina järjestetään niin pohjoisessa kuin etelässäkin.
– Ihmiset kokoontuvat, esiin nostetaan saamelaisten asioita. Monille päivä on erityinen muun muassa siksi, että silloin pukeudutaan gakteihin (saamenpukuihin). Se puoli ei itselleni niin paljoa merkitse, minä pukeudun gaktiin joka päivä, Holmberg naurahtaa.
Mitä hän sanoo tänä kansallispäivänä niille nuorille saamelaisille, jotka odottavat, miten saamelaiskäräjälaille käy Suomen eduskunnan käsissä?
– Vazzet dego duhahat mattut din cuvodivcce. (Kävelkää kuin tuhannet esivanhemmat kävelisivät takananne.)