Ryhmänjohtajana Juha Pylväs ei lukenut etelän mediaa – "Jos et herätä tunteita, et ole mitään"
Kaksi kautta eduskunnassa vaikuttanut Juha Pylväs, 52, on pyörittänyt maatila- ja koneurakointiyritystään kotonaan Ylivieskassa kansanedustajauransa ohella, mutta pian hänellä on aikaa myös yritystoiminnan kehittämiseen. Uuttakin on vireillä, sillä Pylväs on mukana puuhaamassa biokaasulaitosta Ylivieskan ja Nivalan välillä olevalle Raudaskylälle.
– Eiköhän aika kulu siinä ihan mukavasti, hän sanoo eduskunnan kuppilassa.
Varsinainen syy eduskunnan jättämiselle oli kuitenkin läheisen ihmisen vakava sairastuminen. Pylväs pohti eduskunnan jättämistä noin puolen vuoden ajan.
– Kävin lenkillä ja soitin rumpuja, jotta sain jäsenneltyä ajatuksiani.
Pylvään mukaan vuosi sitten tehty päätös tuntuu yhä oikealta. Lopulta kyse oli siitä, mitkä asiat elämässä ovat tärkeimpiä. Eduskuntatyö oli kuitenkin mieluista, Pylväs kertoo.
– Kun haluaa vaikuttaa asioihin, niin täällähän sitä vaikutetaan. Sen prosessin täällä oppii, ja ihmisten kanssa tekeminen on aina mukavaa.
Pylväs harmittelee tosin sitä, ettei hän päässyt kokemaan sitä puoluerajat ylittävää kansanedustajien yhteisöllisyyttä, josta hän on kuullut juttuja.
Viime kaudella eduskunta oli puolet kaudesta väistötiloissa Sibelius-Akatemian rakennuksessa Eduskuntatalon remontin vuoksi. Siellä ei kokoonnuttu kuppilaan ennen istuntoa. Tällä kaudella tuli koronavirus, joka sulki eduskuntaryhmät omiin kupliinsa.
– Kun tänne kuppilaan kävelee, huomaa heti missä on perussuomalaisten, vihreiden, keskustalaisten tai kokoomuslaisten pöytä.
Pylvään mukaan tilanne vaikuttaa suoraan eduskunnan keskustelukulttuuriin.
– Se on terävämpää. Kun ei tunne ihmistä, niin sanoo pahemmin.
Pylvään mielestä politiikan teko on myös siinä mielessä vinksallaan, että pientä mutta äänekästä porukkaa, “Twitter-kansaa”, kuunnellaan paljon.
– Ryhmänjohtaja-aikanani en lukenut pääkaupunkiseudun mediaa enkä seurannut Twitteriä. Muuten minulla menee tatsi siitä, mitä tavallinen ihminen ajattelee tuolla meidän alueella. Ennemmin menin kotopuolessa kauppaan ja kuuntelin hyllyjen välissä ihmisiltä, miten maa makaa.
Ennemmin menin kotopuolessa kauppaan ja kuuntelin hyllyjen välissä ihmisiltä, miten maa makaa.
Juha Pylväs
Pylväs johti keskustan eduskuntaryhmää keväästä 2021 syksyyn 2022.
Rumpali puhui suoralla kompilla myös politiikan eturivissä. Melkein alkuun hän nostatti kohun sanomalla, että Suomeen ei tarvita “sosiaaliturvalla loisivia elintasosurffareita” ulkomailta.
Hän pahoitteli jälkikäteen sanavalintojaan, mutta nyt äänessä on toinen sävy. Pylväs sanoo, että hänet eduskuntaan äänestäneet kyllä ymmärsivät, mitä hän tarkoittaa.
– Mediassa se irrotettiin asiayhteydestä ja unohdettiin kokonaisuus. Siinä avattiin, että tämä yhteiskunta ei kestä sitä, että täällä on niin sanottuja vapaamatkustajia. Maksajia pitää aina löytyä.
Pylväs sanoo käyttävänsä yhä termiä elintasosurffari, vaikka tekeekin sen nyt pienemmässä piirissä.
– Mielestäni se on erittäin kuvaava termi.”
– Se on oikeudessa todettu, että siinä ei ole mitään vikaa, Pylväs huomauttaa.
Samaa retoriikkaa on käyttänyt perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas, joka sai vapauttavan tuomion, kun häntä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Poliisi tutki myös Pylvään sanomisia ja totesi, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.
– Jos et herätä tunteita, et ole mitään. Politiikassa pitää herättää tunteita, niin minä sen ajattelen. Tietenkään minun ajatusmaailmastani kaikki eivät voi tykätä, Pylväs sanoo.
Pylvään mielestä media luo nykyään kohuja keinolla millä hyvänsä.
– Ei siitä minulle mitään traumoja ole jäänyt, enempi naureskelen jälkikäteen, että tuostakin saatiin kohujuttu aikaiseksi. Minulle on koko ajan ollut tärkeintä, mikä palaute tulee kentältä, ja se on ollut hyvää.
Kalevan medioissa julkaistu Pylvään tammikuinen kolumni sai Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisenkin älähtämään.
Pylväs kritisoi rajusti ilmastonmuutostutkimusta ja väitti, että tutkijat katsovat metsien hiilinieluja liian suppeasta näkökulmasta. Pylväs luonnehti tieteellistä tutkimusta ideologisesti värittyneeksi ja katsoi, että “fanaattinen suojelu” tehdään elinkeinojen kustannuksella.
Pylväs toteaa ottaneensa suorasti kantaa, mutta myönteistä palautetta on kuulemma jälleen tullut kentältä.
– Yhteiskunta ei toimi siiloissa tai yhden tieteenalan näkökulmasta. Näitä asioita pitäisi pikkuisen aina ravistella.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä helmikuussa 2023. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.