Ruotsissa jännitetään huomisia valtiopäivävaaleja, hallituksen muodostamisesta tullee jälleen vaikeaa
Ruotsissa huomenna pidettävistä valtiopäivävaaleista ei puutu jännitettävää. Se tosin on selvää, että perinteinen valtapuolue sosiaalidemokraatit säilyttää suurimman puolueen asemansa selvällä erolla seuraaviksi tuleviin.
Demareiden ykköstila ei kuitenkaan välttämättä merkitse jatkokautta pääministeri Magdalena Anderssonille. Hänen tuekseen todennäköisesti ryhmittyvän punavihreän blokin kannatus on ollut viimeisissä kyselyissä vuoroin suurempi, vuoroin pienempi kuin neljän puolueen porvariblokilla.
Tilannetta mutkistaa entisestään se, etteivät kummankaan blokin neljä puoluetta ole mahtumassa samaan hallitukseen. Punavihreällä puolella karsastetaan vasemmistopuoluetta, porvaripuolella taas ruotsidemokraatteja.
Viimeksi mainittua on hallituksen muodostamisessa vaikea ohittaa, sillä jos kyselyiden ennusteet toteutuvat, ruotsidemokraatit nousee porvaripuolen suurimmaksi puolueeksi ohi perinteisen oppositiopuolueen maltillisen kokoomuksen. Sen puheenjohtajasta Ulf Kristerssonista on povattu mahdollista uutta pääministeriä Anderssonin tilalle.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on puolestaan linjannut, että vaikka puolue ei pääsisi hallitukseen, niin pelkkä tukipuolueeksi ryhtyminen edellyttää huomattavan vaikutusvallan saamista uuden hallituksen politiikkaan.
Aiemmin viikolla julkistetut puolueen vaatimukset keskittyvät maahanmuuton sekä vaalien ykkösteeman, eli järjestäytyneen rikollisuuden, vastustamiseen.
Valtiopäivävaalien lisäksi Ruotsissa järjestetään sunnuntaina myös alue- ja kuntavaalit. Johtuipa se vaalien samanaikaisuudesta tai ei, Suomesta poiketen länsinaapurissa äänestysaktiivisuus on aivan omilla kymmenluvuillaan. Edellisissä vuoden 2018 vaaleissa Ruotsissa uurnilla kävi huikeat 87 prosenttia äänioikeutetuista.
Korkeasta äänestysinnosta huolimatta ruotsalaisäänestäjällä on heikommat mahdollisuudet vaikuttaa valituksi tulevan ehdokkaan henkilöön. Ruotsissa on nimittäin käytössä niin kutsuttu puoliavoin listavaali, jossa läpimenneet ehdokkaat tulevat valituksi ensi sijassa puolueen määrittelemässä järjestyksessä.
Vaalituloksen selviämistä itse vaali-iltana puolestaan hidastaa se, että ennakkoääniä ei lasketa etukäteen vaan vasta varsinaisen äänestyksen päätyttyä. Äänestäjällä on oikeus ”katua” ennakkoääntään, eli hän voi käydä äänestämässä toistamiseen itse vaalipäivänä. Tämä viimeiseksi annettu ääni jää silloin voimaan.
Vaalipäivään saakka jatkuvan ennakkoäänestyksen viimeiset äänet eivät edes ehdi mukaan sunnuntain lasketaan, vaan ne lasketaan vasta keskiviikkona. Lopputuloksen selviäminen voi siis kestää, jos vaalista tulee äärimmäisen tiukka,
Vaalien parhaiden menestyjien lisäksi jännitettävää riittää myös puolueiden häntäpäässä. Ruotsissa on nimittäin käytössä neljän prosentin äänikynnys: jos puoleen äänisaalis jää sen alle, valtiopäivätalon ovet pysyvät kiinni.
Kyselyissä lähinnä tuota rajaa ovat olleet punavihreältä puolelta ympäristöpuolue ja porvaripuolelta liberaalit. Kumman tahansa putoaminen valtiopäiviltä vaikuttaisi merkittävästi hallituksenmuodostuskuvioihin.