"Suurpedot ovat äärimmäisen oppivaisia" – roska-astioilla käyviä karhuja halutaan opastaa uusille tavoille

Kaikki suurpedot eivät vaikuta olevan yhtä ihmisarkoja kuin aiemmin – ja asiaan toivotaan muutosta.

Karhut tekevät aiempaa enemmän vierailuja ihmisten pihoille ja jäteastioille ruokasaaliin toivossa, kertoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.

– Suurpedot ovat äärimmäisen oppivaisia ja ihmistoimintoihin tottuvaisia. Jos ravintoa on saatavilla jossain helposti, niin kyllä ne sen hyödyntävät, Härkönen sanoo.

Heinäkuun alussa Keski-Suomessa lopetettiin karhu, joka oli ruokaa etsiessään rikkonut roska-astioita, kaivellut komposteja ja rikkonut mehiläispesiä. Karkotuksista huolimatta se palasi piha-alueille eikä ollut enää ihmisarka.

Viime kuukausina karhun karkotustehtäviä on Härkösen mukaan ollut lähes päivittäin. Väitettä tukevat Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tassu-havainnointijärjestelmään merkityt havainnot ja poliisille tulleet monet karkotustehtävät.

Samalla karhukanta on Luken mukaan kasvanut tasaisesti vuodesta 2004 lähtien. Luken arvion mukaan Suomessa oli viime syksynä ennen metsästyskauden alkua arviolta 1 816–2 375 karhua. Kasvua oli noin 8 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.

Karhujen ihmisarkuuden heikentymiselle ei ole Härkösen mukaan vain yhtä selkeää selitystä.

– Ei tiedetä, johtuuko se siitä, että yksinkertaisesti kanta kasvaa, ja sitä kautta yksilöitä on liikkeellä enemmän. Voi johtua myös siitä, että kantaa ei ole metsästetty ja sen takia ihmiseen ei ole tullut ikävää kontaktia, eikä karhu koe ihmistä väistettäväksi, Härkönen arvioi.

Luke on arvioinut, että nykyisellä karhun kasvuvauhdilla poronhoitoalueen ulkopuolinen karhukanta voi kaksinkertaistua ilman metsästystä vuoteen 2030 mennessä.

Karhuhavainnot painottuvat erityisesti Suomen itäosiin. Suomen riistakeskus myönsi itäiselle kannanhoitoalueelle yhteensä 129 poikkeuslupaa karhun pyyntiin syksylle. Tavoitteena on keskuksen mukaan edistää karhujen ja ihmisten rinnakkaiseloa vahvistamalla karhukannan ihmisarkuutta.

Nyt tahot, joilla on valitusoikeus, voivat kyseenalaistaa päätöksiä kuukauden ajan. Jos valituksia tulee, hallinto-oikeus päättää, asetetaanko ne täytäntöönpanokieltoon, jolloin metsästys ei alkaisi.

– Jos itäiseen Suomeen sallittu metsästys poikkeusluvilla toteutuisi, se vaikuttaisi kannan kasvuun ainakin hidastavasti, Härkönen sanoo.

Härkösen mukaan myös muiden suurpetoeläinten, kuten suden, ihmisarkuus vaikuttaa heikentyneen. Susikannat painottuvat Lounais-Suomeen, jossa on paljon ihmisasutusta, joten kohtaamisia tulee jo senkin takia.

– Susi saattaa yleensä vain jolkotella ihmisen ohitse. Kuitenkin nyt kevään ja kesän aikana on ollut tilanteita, joissa susi käyttäytyy siten omituisesti, että se ei osoita ihmispelkoa. Se tulee pihaan ja näyttäytyy siellä, eikä välttämättä lähde ensimmäisenä karkuun, vaikka sille karjaisee, Härkönen kertoo.

Viime viikolla susi raateli ponin kuoliaaksi Porissa, kertoi Kankaanpään Seutu. Lehdelle puhuneen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ari Kulun mukaan susien reviiri ei ulotu alueelle, jolla poni kuoli. Suden arveltiin olleen vaeltava, uutta reviiriä etsivä yksilö.

Sudet voivat aiheuttaa vahinkoja eläimille heinä- ja elokuun aikana.

– Lammasvahinkoja on yleensä ollut heinäkuun lopulla ja elokuun aikana, kun susipariskunta opettaa kasvaville pennuille saalistusta. Nyt vahinkoja on ollut jopa kevään ja kesän aikana, Härkönen sanoo.

Susihavaintojen määrät kasvoivat viime vuonna erityisesti Lounais-Suomessa. Luken tutkija Annika Herrero kertoi aiemmin STT:lle, että susikannan määrän kasvu johtuu hirvieläinten määrän kasvusta alueella.

Luken viime vuoden susikatsauksen mukaan susia oli Suomessa 277–321 kappaletta.

Eduskunta hyväksyi keväällä muutokset metsästyslakiin, joilla pyritään helpottamaan erityisesti karhun, suden ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä. Lainsäädäntöuudistusta perusteltiin esimerkiksi tarpeella määritellä täsmällisemmin kannanhoidollinen poikkeuslupa. Aiemmin riistakeskuksen myöntämät luvat saattoivat tulla kumotuiksi hallinto-oikeuksissa, kun poikkeuslupien perustelut EU:n luontodirektiivistä poikkeamiseksi eivät olleet kyllin selvät.

Susi on määritelty uhanalaiseksi, mutta ilveksen kanta on kasvanut viime vuosina. Luken viime vuoden arvion mukaan ilveksiä oli Suomessa vähintään 2 260 kappaletta.

Suomessa on valmisteilla myös uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan suden tappaminen ei enää vaatisi poikkeuslupaa. Sudesta tulisi pyyntiluvalla metsästettävä laji, jolle määritellään metsästysaika. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on antaa asiasta hallituksen esitys eduskunnalle syyskaudella niin, että uusi lainsäädäntö voisi tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Muutoksen taustalla on EU-lainsäädännön höllentyminen. EU:n päätöksellä susi siirtyy luontodirektiivissä täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi.