Rokotteet alkavat toimia elimistössä luultua nopeammin
Rokotteet saavat imusolmukkeessa aikaan rokotevasteita jo ensimmäisten tuntien aikana. Lihakseen annosteltu rokote alkaa vaikuttaa imusolmukkeen rakennesoluihin lähes välittömästi.
Asia havaitsivat Turun yliopiston ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat.
Imusolmukkeet ovat keskeinen osa ihmisen immuuni- eli puolustusjärjestelmää, jonka pääasiallinen tehtävä on torjua infektioita. Rokotteiden teho perustuu niiden kykyyn käynnistää imusolmukkeessa tapahtumat, jotka johtavat taudinaiheuttajilta suojaavan immuunivasteen kehittymiseen.
Turkulaistutkijat havaitsivat, että ensimmäisiä imusolmukkeessa rokotteelle altistuvia soluja ovat imutieonteloiden pintasolut ja muut rakennesolut. Rokottamisen jälkeen rakennesoluissa tapahtui jo muutamassa tunnissa lukuisia muutoksia sekä geeni- että proteiinitasolla, mikä vaikutti imusolmukkeen toimintaan.
Rakennesolujen muutokset ilmenivät jo ennen kuin rokotuksen synnyttämä suojaava immuunivaste alkoi muodostua. Tutkijat havaitsivat myös, että erilaiset rokotteet aktivoivat rakennesoluja eri tavalla.
– Yleinen käsitys on ollut, että valkosolut alkavat kuljettaa rokotteen vaikuttavia aineita lihaksesta imusolmukkeeseen vasta noin puolen vuorokauden kuluttua rokotuksesta, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Suomen Akatemian tutkijatohtori Ruth Fair-Mäkelä tiedotteessa.
– Uudet tutkimustuloksemme osoittavat, että imusolmukkeen rokotevaste alkaa paljon aikaisemmin ja antigeeniä eli rokotteen vaikuttavia aineita esittelevät valkosolut saapuvatkin muuttuneeseen ja edeltä valmisteltuun kudosympäristöön. Tämä tukee immuunivasteen syntyä, hän jatkaa.
Tutkimusryhmä käytti koemalleissa COVID-19 rokotteita, mutta he eivät tutkineet niiden tehoa tai turvallisuutta.
– Halusimme ymmärtää rokotusvasteen alkuvaiheiden immunologiaa, ja löysimmekin rakennesoluille aivan uusia ulottuvuuksia siinä, toteaa tutkimusta johtanut professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Marko Salmi.
– Jatkossa pyrimme selvittämään, olisivatko tietyntyyppiset rakennesolujen muutokset erityisen hyödyllisiä halutun rokotusvasteen saamiseksi.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke, joka tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.