Ranskassa viininviljelijät pelkäävät metsäpalojen savun tarttuvan viiniin – "Kuin savustettua kinkkua"

Metsäpalot ovat jälleen kärventäneet tänä kesänä Etelä-Eurooppaa, erityisesti Ranskaa.

Yksi palojen pahiten koettelemista alueista on Kaakkois-Ranskassa sijaitseva Var. Alueella historiallisen sitkeä Gros Bessillonin palo on pakottanut heinä-elokuussa kuutisentuhatta ihmistä pakenemaan kodeistaan ja tuhonnut liki kuusituhatta hehtaaria maata. Lisäksi kymmeniä koteja on tuhoutunut, nelisenkymmentä täysin.

Asiantuntija-arvioiden mukaan Varin alueella on palanut lisäksi satoja hehtaareja noin 30 000 hehtaarin alueelle ulottuvista viinitarhoista.

Gros Bessillonin palo on toistaiseksi saatu hallintaan, mutta uudesta palosta on jo uutisoitu. Elokuussa Ranskaa on koetellut jo tämän vuoden viides hellejakso.

Uutistoimisto AFP:n haastattelema ranskalainen viininviljelijä Gregory Guibergia on yksi onnekkaista, joiden viljelyksillä palo korvensi vain viinitarhan reunaa ja sisemmällä viljelmällä sijaitsevat viiniköynnökset pelastuivat. Niissä on vielä tarpeeksi vihreitä lehtiä, jotta rypäleet ehtivät kypsyä ajoissa sadonkorjuuta varten.

Neljännesvuosisadan ajan alalla toimineella Guibergialla on kuitenkin uusi huolenaihe: onko palaneen haju pilannut viinin?

Ympäröivällä alueella asiantuntijat ovat testanneet rypäleitä selvittääkseen, soveltuvatko ne edelleen viininvalmistukseen.

Enologian eli viiniopin asiantuntija Clement Prelat’n mukaan yhden tai kahden tunnin altistuminen savulle riittää käynnistämään reaktion, jossa savu sitoutuu rypäleiden sokereihin.

– Savun maku tulee esiin vasta käymisen jälkeen, Prelat sanoi AFP:lle.

Viininviljelijä Guibergia kertoi aikovansa poimia rypäleet ja valmistaa niistä viiniä useissa erissä, jotta mahdollisten saastuneiden rypäleiden aiheuttamat vahingot voitaisiin minimoida.

Hän kuitenkin pelkää, että hänen Corrensin kylässä sijaitsevan 25 hehtaarin viinitilansa tuotanto saatettaisiin julistaa juomakelvottomaksi. Tällöin noin 90 000 pulloa jäisi myymättä.

Maatalousinsinööri Gregori Lanzan mukaan vain ne viinitarhat, joiden yllä palontorjuntakoneet ovat levittäneet palon leviämisen estämiseen käytettävää kemiallista palosuoja-ainetta, oli elokuun alussa julistettu viininvalmistukseen kelpaamattomiksi.

Savun makuinen viini ei välttämättä olisi kulutukseen kelpaamatonta, mutta maku todennäköisesti heikentäisi myyntiä, Lanza sanoi.

– Palaneen maku ei ole viineissä haluttu maku, joten vaikka viinit olisivatkin juomakelpoisia, niitä ei tuoda markkinoille, hän arveli.

Corrensin viininvalmistusosuuskunnan Fabien Mistre kertoi, että viininvalmistajat toisella alueella Etelä-Ranskassa kokeilivat joitakin tekniikoita satojensa pelastamiseksi viime vuoden metsäpalon jälkeen. Yksi tällainen keino on aktiivihiili, joka voi poistaa savuisen maun rosé- ja valkoviineistä.

Mistre kertoi AFP:lle toivovansa, että hänen oma luomuviinisatonsa selviäisi tulipaloista vahingoittumattomana, mutta odotti viininvalmistusprosessin päättymistä varmuuden saamiseksi.

Vaikka vakuutus ei kattaisikaan makumuutokseen liittyviä liiketoimintatappioita, hän ei myisi viiniään, jos sen aromi olisi palanut.

– Se olisi kuin savustettua kinkkua, hän sanoi.