Rajavartiolaitos seuraa ja hakee oppia Valko-Venäjän tilanteesta: "Kaikille lienee selvää, että itärajaa ei voida aidata"
Rajavartiolaitos seuraa huolestuneena Valko-Venäjän ja EU:n rajalle syntynyttä tilannetta. Valtioiden välinen tilanne on jännittynyt ja rajoilla jumissa olevien ihmisten humanitaarinen tilanne vaikea, kertoo Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskusta johtava Mikko Lehmus.
Samalla seurannassa on, mitä suomalaisviranomainen voi itse oppia tilanteesta ja hyödyntää sitä omassa valmiussuunnittelussa ja arkipäivän toiminnassa.
– Keskeisin johtopäätös on, että tämä on sentyyppinen tilanne, johon Euroopan unionin turvapaikkamekanismia laajana kokonaisuutena ei ole suunniteltu, koska takana ovat naapurivaltion aktiiviset toimenpiteet. Nyt puhutaan ihmisten käyttämisestä hybridivaikuttamisen välineenä, Lehmus sanoo.
Valko-Venäjän kautta Puolan, Latvian ja Liettuan rajoille on saapunut tuhansittain siirtolaisia. EU on syyttänyt Valko-Venäjää kyyditysten järjestämisestä. Tilannetta on arvioitu esimerkiksi painostuskeinoksi maahan kohdistuvien pakotteiden perumiseksi.
Everstiluutnantti Lehmus kommentoi STT:lle myös sitä, mitä toimia lainsäädäntö viranomaiselle mahdollistaa, jos vastaava toistuisi Suomen rajoilla.
Pohja viranomaisten toimille tulee kolmesta lähteestä: EU-asetuksella säännellystä Schengenin rajasäännöstöstä, Suomen rajavartiolaista sekä perus- ja ihmisoikeuksista joko Suomen perustuslain tai kansainvälisten sopimusten pohjalta.
– Rajan saa ylittää vain rajanylityspaikkojen kautta. Muualla pitää järjestää tehokas valvonta, niin että rajan ylittäminen sieltä ei ole mahdollista. Jos näin tapahtuu, rajanylittäjä saatetaan joko rikos- tai turvapaikkaprosessiin, jonka seurauksia voivat olla käännyttäminen tai turvapaikkaprosessin loppuun saattaminen, Lehmus sanoo.
Lainsäädäntö ei tunne välitöntä poistamista valtakunnanrajalla, eli maasta poistaminen edellyttää asian selvittämistä.
Suomi olisi siis velvollinen ottamaan maahan asti päässeen henkilön mahdollisen turvapaikkapyynnön vastaan nykylainsäädännön mukaisesti.
– Siinä vaiheessa, kun henkilö on onnistunut ylittämään rajan, sillä ei ole vaikutusta, onko henkilö tullut rajan yli pakotettuna vai omin toimin. Yksilön osalta lainsäädäntö on sama rajan ylittämisen jälkeen.
Valtioneuvoston päätöksellä rajanylityspaikkoja voidaan sulkea toistaiseksi tai määräaikaisesti, ja tätä mahdollisuutta hallitus on käyttänyt myös koronapandemian hoidossa. Tämä ei kuitenkaan estä turvapaikanhakua, jos sitä haluava henkilö pääsee rajalle asti.
– Kun ihminen tekee Suomen valtion alueella turvapaikkapyynnön, se otetaan vastaan. Sanomattakin on selvää, että Rajavartiolaitos noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä.
Tällaisessa tilanteessa Rajavartiolaitos tarvitsisi lisää resursseja. Kyseeseen tulisi esimerkiksi poliisilta saatava tuki ja virka-apu.
Varusmiehiä tai reserviläisiä ei sen sijaan ensivaiheessa pyydettäisi apuun.
– Mikäli tilanne menisi äärimmäisen vaikeaksi, tämäkin asia pohdittaisiin. Se olisi todella poikkeava tilanne ja vaatisi poliittisiakin päätöksiä.
Lehmuksen mukaan valtakunnanrajalla on varauduttu vaikeampaankin tilanteeseen, jossa tulijoita olisi enemmän kuin nykytilanteessa. Hän viittaa muun muassa poliisin ja maahanmuuttoviraston kanssa yhdessä laadittuihin suunnitelmiin.
Lehmuksen mukaan pääosa Rajavartiolaitoksen tarvitsemista toimivaltuuksista on jo olemassa.
Keskustelua uusista toimivaltuuksista on hyvä käydä ja niiden vaikutuksia arvioida, mutta mitään yksittäistä keinoa Rajavartiolaitoksen on varhaista nimetä.
– Olennaista on, että toimivaltuuksien kirjo on riittävä, kyvykkyydet olisivat laaja-alaisia ja kokonaisuus olisi omiaan ehkäisemään Suomen joutumiseen tämänkaltaisiin tilanteisiin, hän sanoo.
Lainsäädännöllistä estettä esimerkiksi raja-aidan rakentamiselle ei ole, mutta käytännössä sen toteuttaminen olisi hankala.
– Jossain määrin materiaalia löytyy, mutta huomio kiinnittyy Suomeen pitkään itärajaan. Kaikille lienee selvää, että kattavasti sitä ei voida aidata tai muilla estelaitteilla kattaa.