Puut on jo kaadettu Imatralla raja-aidan tieltä – Aita alkaa nousta lähiviikkoina, ensimmäinen pätkä valmis juhannuksen aikoihin

Itäraja

Kaivinkone myllää maata kevätauringossa muutaman metrin päässä valtakunnanrajasta ja parinsadan metrin päässä venäläisistä rajavirkailijoista. Tänne Imatran Pelkolan rajanylityspaikalle nousevat vielä huhtikuun aikana ensimmäiset metrit itärajalle rakennettavaa esteaitaa, jota on tarkoitus rakentaa lähivuosina yhteensä 200 kilometrin verran.

Työt ovat olleet käynnissä jo jonkin aikaa, ja jäljet näkyvät: Venäjän puolella raja-aukkoa maa on kuusimetsän varjossa vielä enimmäkseen lumen peitossa, mutta Suomen puolelle on rakentumassa tie. Metsän laidasta on myös kaadettu reilusti puita, jotta puut eivät kaatuisi tulevan aidan päälle.

Aiemmin tällä paikalla kulki vain mönkijän mentävä polku, mutta nyt siihen tehdään metsäautotietasoista tietä. Kesäkuun loppuun mennessä Pelkolassa pitäisi seistä myös kolme kilometriä uunituoretta 3,5 metriä korkeaa esteaitaa.

Eduskunta myönsi kuuden miljoonan euron rahoituksen pilottiaidan rakentamiseen viime vuonna. Kaikkiaan aitaa on lopulta tarkoitus rakentaa kymmeniin kohteisiin pitkin itärajaa, kun Rajavartiolaitoksen massiivinen hanke etenee.

Pilottihankkeen tarkoituksena on antaa kokemusta siitä, miten esimerkiksi urakoiden kilpailutus, neuvottelut maanomistajien kanssa ja itse rakennustyöt sujuvat.

Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkö, prikaatikenraali Jari Tolppanen sanoo, että pilotti on ollut Rajavartiolaitokselle tärkeä, jotta mahdolliset ongelmat eivät kertaudu myöhemmin kymmenillä muilla kohdealueilla.

– Olemme saaneet tässä pilotoinnissa tärkeää tietoa markkinatilanteesta, potentiaalisista urakoitsijoista, kustannustasosta ja siitä, missä aikataulussa nämä on mahdollista tehdä. Emme pilotoi ensisijaisesti teknisiä ratkaisuja, koska tässä ei rakenneta mitään sellaista, mitä Suomessa tai lähialueilla ei olisi aikaisemmin tehty, Tolppanen kertoo.

– Tässä kohtaa voidaan todeta tästä pilotoinnista, että meidän suunnittelun perusteet ja lähtötiedot ovat olleet ihan oikeita.

Hankepäällikkö Ismo Kurki kertoo, että pilottiaidan budjetti saatiin kilpailutuksella alitettua noin 45 prosentilla. Lopullinen hinta ei tosin ole vielä tiedossa, koska hanke on vielä kesken.

– Eikä tästä voida vielä vetää suoraa johtopäätöstä aidan kilometrihinnasta johtuen siitä, että tämä Pelkola on hyvin lähellä Imatran kaupungin keskustaa, etäisyydet ovat pieniä. Monet meidän tulevat kohteet ovat paljon syrjäisempiä. Siellä tulee olemaan paljon vaikeampia maastokohteita, muun muassa suokohteita, jonne joudutaan tekemään kalliimpia ratkaisuja, Kurki sanoo ja kertoo, että joillakin kohdealueilla ei ole tällä hetkellä edes sähköjä.

– Joudumme tilaamaan sähkönsiirtoyhtiöiltä aika pitkiäkin sähköverkkoyhteyksiä.

Kurjen mukaan pilottihankkeen kokemukset kuitenkin viitoittavat siihen, että alkuperäinen 380 miljoonan budjetti koko aidalle tulee pitämään.

– Sillä sen 200 kilometriä aitaa pystymme kyllä rakentamaan. Mutta jääkö rahaa jäljelle tai pystymmekö sitä rakentamaan vähän enemmän, sitä ei vielä pysty sanomaan.

Kurki sanoo, että toistaiseksi maanomistajat, joiden maita hankitaan aidan rakentamiseksi, ovat suhtautuneet asiaan erittäin myönteisesti. Jotkut ovat hänen mukaansa jopa todenneet että ”vihdoinkin.” Kaikkiaan maata on tarkoitus hankkia aidan rakentamisen takia noin 4 000 hehtaaria.

Jos Rajavartiolaitoksen suunnitelmat toteutuvat kokonaisuudessaan, aitaa rakennetaan 380 miljoonalla eurolla kaikkiaan 200 kilometrin matkalle, eli aidattua tulisi noin 15 prosenttia itärajasta. Aidasta valtaosa eli 70 prosenttia sijoittuisi Kaakkois-Suomen alueelle.

Toistaiseksi rahoitus on myönnetty pilottiaidan lisäksi prioriteetti 1 -tason kohdealueille, joita on 75 kilometrin verran. Ne sijoittuivat pääasiassa kansainvälisten rajanylityspaikkojen läheisyyteen. Jo loppukesästä aletaan rakentaa aitaa Sallaan, jossa vaativaan suomaastoon täytyy tehdä betoniponttonitie. Sallan osuuden pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä.

Jos rahoitus saadaan koko 200 kilometrin aidalle, hankkeen pitäisi valmistua 2026. Suurin osa itärajasta siis jää kuitenkin aitaamatta. Tolppanen muistuttaa, että aidan tarkoituskaan ei ole absoluuttisesti estää kaikkia rajanylityksiä, vaan vaikeuttaa ja hidastaa luvatonta maahantuloa ja ohjata mahdollisia ylittäjiä.

– Tyypillisiä kohdealueita ovat rajanylityspaikkojen lähialueet, rajan yli johtavat tiet. Sellaiset alueet, joihin ihmisten pääsy on vaivatonta. Rajavartiolaitos ei suunnittele rakentavansa esteaitaa alueille, joissa laaja laittoman maahantulon todennäköisyys on pieni. Suurin osa itärajasta on vaikeasti saavutettavaa.

Juuri tämän vuoksi valtaosa aidasta tehdään Kaakkois-Suomeen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueelle, jossa tiestöä ja asutusta on sekä Suomen että Venäjän puolella tiheämmin kuin pohjoisemmassa.

Poliittinen tahto aidan rakentamiseksi on ollut laajaa, vaikka korkea hintalappu on herättänyt jonkin verran arvostelua. Rajavartiolaitoksen edustajat vakuuttavat, että aita on nykyisessä maailmantilanteessa ehdottoman tarpeellinen.

Aita ei liity suoranaisesti maanpuolustukseen, vaan sen ensisijainen tarkoitus on estää laajaa laitonta maahantuloa. Mielessä ovat olleet erityisesti tilanteet, joissa Venäjältä masinoitaisiin Suomen rajan yli suuria määriä siirtolaisia samalla tavalla kuin Valko-Venäjä teki Puolan ja Liettuan rajoilla vuonna 2021.

Tolppanen sanoo, että vaikka itärajan tilanne on pysynyt vakaana ja yhteistyö venäläisten rajavartijoiden kanssa sujuu kuten ennenkin, muuttuneessa turvallisuustilanteessa Suomella on tärkeää olla uskottava itsenäinen rajavartiointi.

– Tarkoittaa toisin sanoen sitä, että Suomen pitää vähentää riippuvuutta Venäjän rajavartiopalvelusta. Meidän pitää varautua siihen, että itärajan tilanne on huomattavasti nykyistä vaikeampi, Tolppanen sanoo.

Hänen mukaansa Rajavartiolaitos varautuu äkillisiinkin muutoksiin rajalla, vaikka sellaisesta ei tällä hetkellä ole vihiä.

Uuden lainsäädännön myötä hallitus voi tarvittaessa keskittää kansainvälisen suojelun hakemisen esimerkiksi vain yhdelle rajanylityspaikalle, jolloin Rajavartiolaitoksen tehtävänä on estää maahanpääsy muilla alueilla. Tällaisessa tilanteessa esteaita on Tolppasen mukaan ainoa uskottava keino tehtävän suorittamiseksi.

Aidasta on Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajan, eversti Mika Rytkösen mukaan poikkeustilanteiden lisäksi hyötyä myös normaaliaikoina.

– Se parantaa meidän kykyämme valvoa itärajaa huomattavasti, Rytkönen sanoo.

Rytkönen on Kaakkois-Suomen rajavaltuutettuna ollut yhteydessä myös venäläiseen vastinpariinsa ja kertonut rakennustöiden etenemisestä. Venäläisten suhtautuminen on Rytkösen mukaan ollut neutraalia. Hän huomauttaa, että venäläisillä on omakin raja-aita jonkin matkan päässä valtakunnanrajasta.

Jos hanke valmistuu kokonaisuudessaan, se moninkertaistaa teknisesti valvotun raja-alueen Kaakkois-Suomessa.

– Se tarkoittaa huomattavaa parannusta meidän kykyymme havaita luvattomia rajanylityksiä ja parantaa meidän tilannekuvaa raja-alueelta. Toki se myös parantaa alueellisen koskemattomuuden valvontaa, koska alueloukkaukset on helpompi havaita.

Rytkönen arvioi, että aita nopeuttaa luvattomien rajanylittäjien kiinnisaamista, vaikka kamerat ja muu valvontatekniikka eivät korvaakaan ihmisten toimintaa.

– Kun ihminen tulee siihen aidalle, me teknisellä valvonnalla havaitsemme tämän henkilön tai henkilöt, ja heidät sitten saadaan viranomaisten käsiin ja selvitetään, mistä on kysymys. Ovatko he eksyneet, ovatko he muuten pyrkimässä Suomeen, hakevatko he kansainvälistä suojelua.

Rytkönen vakuuttaa, että normaalitilanteessa aita ei vaikuta maahantulijoiden mahdollisuuksiin hakea kansainvälistä suojelua.

Esteaidan ympäristövaikutuksiakin on selvitetty. Suurinta haittaa siitä arvioidaan olevan suurpedoille, etenkin karhuille ja ilveksille, sekä paikallisesti hirvieläimille. Aitaan tuleekin muutaman kilometrin välein eläinportteja, jotka tarvittaessa voidaan sulkea.

Ismo Kurki sanoo, että aidan vaikutusta eläinten kulkemiseen pyritään seuraamaan jo pilottiaidan valmistuttua.