Puolustusministeri Kaikkonen huolissaan arktisen alueen turvallisuudesta – Kiinan vaikuttamisyritykset lisäävät jännitteitä
Kiina on osoittanut kasvavaa taloudellista ja strategista kiinnostusta arktista aluetta kohtaan, etenkin alueen luonnonvaroihin, infrastruktuuriin ja liikenneväyliin, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina.
– Kiinan globaalit tavoitteet ja pyrkimys suurempaan rooliin arktisella alueella voivat aiheuttaa intressiristiriitoja erityisesti suurvaltojen välillä ja lisätä siten myös jännitteitä meidän lähialueella, Kaikkonen sanoi puheessaan.
– Suomi on perinteisesti seurannut tarkkaan Itämeren turvallisuustilannetta, mutta samalla pitää katsoa myös pohjoiseen.
Kiina mainitaan nyt ensimmäistä kertaa Suomen puolustusselonteossa, puolustusministeri toteaa.
Kaikkosen mukaan Kiinan käyttämien vaikuttamiskeinojen mahdolliset vaikutukset turvallisuuteen aiheuttavat kasvavaa huolta.
– Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä Suomen arktisten lähialueiden merkitys on kasvamassa ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt sitten edellisen selonteon.
– Suomen kannalta keskeinen johtopäätös selonteossa on, että sijaitsemme suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Mahdollisessa Euroopan laajuisessa konfliktissa Pohjois-Eurooppa muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna kokonaisuuden, jossa jännitteet yhdellä alueella heijastuvat helposti toiselle. Suomi on osa tätä kokonaisuutta.
Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on keskeinen. Puolustusselonteossa on melko kattavasti arvioitu Venäjän kehitystä.
– Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa. Venäjä ja sen kumppanimaiden Zapad-21 sotaharjoitus päättyi juuri viime viikolla ja osa sen aktiivivaiheen harjoituksista tapahtui Valko-Venäjän ja Kaliningradin alueella sekä Kuolan niemimaalla – ei siis kovinkaan kaukana meidän rajoilta, Kaikkonen sanoo.