Puoluevaikuttaja perää keskustalta profiilin nostoa tasa-arvokysymyksissä: "Liikkuvat naisäänestäjät pitää saada takaisin"

Keskusta

Keskustan huhtikuisen eduskuntavaalitappion jälkeen on korostettu erityisesti aatteellisen uusistustyön ja puolueen uudistamisen tarvetta. Keskustanaisten puheenjohtajaksi viime kesäkuussa valitun Päivi Mononen-Mikkilän mukaan keskustanaisilla on avainrooli tässä työssä.  

– Liikkuvat naisäänestäjät pitää saada takaisin ja heitä on todella paljon erityisesti eteläisessä Suomessa. Meidän täytyy ottaa aktiivinen rooli heidän suuntaansa, hän toteaa. 

Mononen-Mikkilän mukaan huomiota tulisi kiinnittää erityisesti Helsingin, Tampereen ja Turun rajaamaan kasvukolmioon. Kyseiseltä alueelta jaetaan jo reippaasti yli puolet eduskunnan 200 paikasta. 

– Viime vuosina olemme menettäneet äänestäjiä nimenomaan eteläisessä Suomessa asuvista naisista. Toiminnassamme on näyttävä, miten saamme heidät taas luottamaan meihin, hän jatkaa. 

Keskustanaiset on Mononen-Mikkilän mukaan suuri rikkaus puolueelle. Hänen mukaansa on tärkeää, että on useita eri väyliä tulla mukaan keskustan toimintaan. 

Keskustanaisten puheenjohtajalta löytyy visioita keskustanaisten toiminnan kehittämiseksi. Hän haluaa kuitenkin ensin kuunnella aktiiveja ympäri Suomen. 

– Keskustanaisilla on oltava yhteinen suunta, päätökset tehdään yhdessä, hän painottaa. 

– Keskustanaisten pitää olla puolueen paras asiantuntija tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioissa, hän avaa visiotaan. Naisten näkökulmien esiin tuominen olisi tärkeää erilaisia päätöksiä tehtäessä. 

Mononen-Mikkilän mielestä keskustanaiset voisi olla myös entistä enemmän verkostomaisesti toimiva foorumi ja kykyhautomo.  

Hän toivoo, että keskustanaisista tulisi uudelleen positiivinen keskustelunaihe. Myös tämän eteen keskustanaisten puheenjohtaja aikoo tehdä. 

Taustaltaan Mononen-Mikkilä on 66-vuotias kokenut viestintä- ja hallitusammattilainen Helsingistä.

Vaikuttajaviestinnästä ja yhteiskuntasuhteista kokemusta on karttunut hänen lobatessaan turkiksia ja tupakkaa vuosikymmenten ajan. Nykyisin hän toimii miehensä kanssa yrittäjänä viestinnän parissa.  

Ennen keskustanaisten puheenjohtajuutta Mononen-Mikkilä toimi myös keskustanaisten hallituksessa ja varapuheenjohtajana. Pyörähdyksen puoluetoimistolla hän kävi tekemässä keskustanaisten pääsihteerinä vuosina 1992–95. Järjestö on siis hyvin tuttu. 

Mononen-Mikkilän koti on ollut keskustalainen, joten politiikka ja keskustalaisuus on tullut kodin perintönä.  

Politiikka on hänelle oikeastaan harrastus, ja aktiivisuus politiikassa on vaihdellut elämäntilanteen mukaan. 

– On ollut pitkiä aikoja työuralla, että olen ollut katsomossa ja taustavaikuttajana, Mononen-Mikkilä kertoo. 

Opiskeluaikoina hän oli todella aktiivisesti mukana politiikassa ja päätyi esimerkiksi Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittiseksi sihteeriksi.  

Keskeinen osa Mononen-Mikkilän puheenjohtajakampanjaa oli ajatus tuoda keskustanaisiin yritysmaailmasta tuttuja toimintatapoja. Hänen mukaansa hallintoa olisi syytä keventää huomattavasti.  

– Ihmiset haluavat osallistua tapahtumiin mielenkiintoisen sisällön pohjalta, ei hallintoasioiden vuoksi. Hallintoa pitää hoitaa, mutta se ei saa viedä aikaa itse toiminnalta, hän avaa ajatuksiaan. 

Hän ei kuitenkaan aio sanella hallinnon karsimista, vaan haluaa aloittaa keskustanaisten keskuudessa keskustelun aiheesta.  

Keskustanaisten rahoituksesta leikattiin tuntuvasti kevään eduskuntavaalitappion jälkeen. Keskustan puoluevaltuusto teki lisäksi keväällä esityksen, jonka mukaan puolet naisjärjestön rahoituksesta jaettaisiin jatkossa puolueen piirien kautta.

Mononen-Mikkilän mukaan puoluevaltuuston esitys on päätön, sillä se lisää hallintoa entisestään. 

– Raha kiertää vain taskusta taskuun, hän puuskahtaa. 

– Keskustanaisilla on tärkeä paikkansa keskustassa, mutta asema on viime aikoina jotenkin hämärtynyt. Keskustanaisilla ei ole riittävästi valtakunnallista näkyvyyttä, Mononen-Mikkilä pohdiskelee. 

Järjestön uusi puheenjohtaja näkee kuitenkin haastavassa tilanteessa mahdollisuuksia uuden luomiseen. 

– Nyt on oikea aika nostaa esille tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, hän sanoo painokkaasti.  

Naisjärjestön tarve ei ole keskustanaisten puheenjohtajan mukaan kadonnut mihinkään. Hän nostaa esiin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kohdistuneen takapakin.  

– Tasa-arvon takapakkia ei tunnisteta helposti, mutta kyseessä on hyvin globaali ilmiö. Tyttöjen ja naisten oikeuksia polkevat virtaukset ovat osa ajan kuvaa, Mononen-Mikkilä kuvaa.  

Vaikkakin tasa-arvo on edistynyt historian saatossa, naisjärjestön näkökulmasta tekemistä riittää edelleen. Keskustanaiset haluaa edistää esimerkiksi työelämän ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä ja naisten köyhyyden vähentämistä. 

Erityistä huomiota Mononen-Mikkilä haluaa kiinnittää ikäsyrjintään, jota keskustanaisten tulisi nostaa aktiivisesti esille. Ikäsyrjintä kohdistuu yleisimmin naisiin, niin ikääntyneisiin naisiin kuin nuoriin työuran alkupäässä.  

– Urakaaren alussa nainen on mahdollisesti jäämässä vanhempainvapaalle ja seniorina – yksinkertaisesti liian vanha.

Mononen-Mikkilä oli eduskuntavaaleissa ehdolla Helsingin vaalipiirissä, ja hän nosti myös vaalikampanjassaan ikäsyrjintää aktiivisesti esille. 

– Nainen ei ole koskaan oikean ikäinen, hän ihmettelee. 

Mononen-Mikkilän mielestä keskustan tulisi palauttaa yleispuoluestatus ja olla aktiivinen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Se ei hänen mukaansa voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että kaikille jaettaisiin kaikkea kuin supermarketissa.  

– Imagon vahvistaminen ja uudelleensaavuttaminen ei tapahdu sormea napsauttamalla. Se vaatii töitä ja ulostuloja, hän muistuttaa.