Puoluesihteeri Pirkkalainen haluaa nostaa työelämän laadun ja palkkatasa-arvon keskustan vaaliteemoiksi
– Iso osa jäsenistöstä elää jo kolmatta vuotta epätietoisuudessa siitä, onko kohta töitä. Ja jos on, missä työpaikka on ja kuka maksaa palkan. Se on aika raskasta, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn noin 50 000 jäsenestä 85 prosenttia työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä. Siksi Helsingin Keskustanaisten järjestämän tilaisuuden emäntä haluaa kertoa terveisiä soten tekijöille.
Hallituksen työmarkkinatoimet ja säästöt harmittavat myös.
– Julkisen puolen kolmen vuoden määräaikainen lomarahaleikkaus on koetellut kovalla kädellä jäsenistöä, jonka keskipalkka on 2 350 euroa. Se on herättänyt mielipahaa ja vastarintaakin.
Pihlajamäki toivoisi hallitukselta aktiivisempaa vuorovaikutusta palkansaajajärjestöjen kanssa. Samaa toivoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, joka kertoo kuuntelevansa Pihlajamäen viestejä herkällä korvalla. Ja muitakin viestejä vaalikentiltä.
– Hurskaasti ajattelin viime kesänä, etten ala kannatusmittauksia seuraamaan. Mutta aika usein ennen gallup-julkistuksia herään aikaisin aamulla miettimään, miltä käppyrät näyttävät.
Keskustan kannatuskehitys ei ole ollut mairitteleva, Pirkkalainen myöntää ja muistuttaa samaan hengenvetoon, että vaalikeskustelut ovat vielä pääosin edessä. Hän palauttaa mieliin nyt gallupjohdossa olevan SDP:n kehityksen.
– SDP:n kannatus on sahaillut, syksyllä 2017 se oli alle 16 prosenttia ja nyt 21. Isotkin muutokset lyhyessäkin ajassa ovat mahdollisia, Pirkkalainen painottaa.
SDP on Pirkkalaisen mukaan voitonhaluinen: puolue haluaa demarin pitkästä aikaa pääministeriksi ja panostaa vaalityöhön paljon, myös rahaa. Media taas on kiinnostunut potentiaalisesta vaalivoittajasta ja sen ohjelmasta.
– Kokoomus on onnistunut välttämään vaalikauden lian tarttumisen itseensä, hän analysoi toista päävastustajaa.
Lakoissa on yleensä kysymys miesvaltaisten alojen palkoista. Kukaan ei nouse barrikadeille siksi, että naisten palkka nousisi. Keskusta voisi profiloitua tässä.
Riikka Pirkkalainen
Pirkkalaisen mukaan kokoomuksella on vahva osaaminen kampanjoinnista.
– Eilen näyttävästi avatussa kampanjassa oli havaittavissa jopa nationalistisia tuulahduksia. Säilyipä ilme jatkossa tai ei, on selvää, että myös kokoomus käy vahvasti pääministerivaaleja.
Muista vastustajista Pirkkalainen nostaa esiin vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston.
– Sipilä pärjää hyvin pääministeritenteissä suhteessa Rinteeseen ja Orpoon. Mutta Haavisto voi sekoittaa pakkaa.
Samalla Pirkkalainen muistuttaa, ettei Haavisto ole ehdolla pääministeriksi, koska lupautui puheenjohtajaksi vain vaalien ajaksi.
– Perussuomalaiset. Kuka tietää. Maahanmuuttokriittisten lisäksi perussuomalaiset keräävät myös muita politiikan valtavirtaa vastustavia kannattajikseen. He myös tuntevat myös hyvin kuntapolitiikan arjen, Pirkkalainen pohtii.
Keskusta tähtää edelleen kärkikahinoihin, muita tavoitteita ei ole asetettu. Vaaliohjelmaa työstetään vielä, ja se julkistetaan vaaliristeilyllä 2.–3. helmikuuta.
– Ohjelmassa ovat varmasti mukana perheet, ilmasto, kotimainen ruoka, turvallisuus ja monia suomalaisia puhutteleva oikeus asua ja elää koko maassa, Pirkkalainen kertoo.
Mikä voisi olla keskustan tulokulma työelämään ja toimeentuloon, jotka ovat kaikille puolueille tärkeitä teemoja?
– Työelämän laatu. Vanhusten hoito ja perhepolitiikka, arjen näkökulma, Pirkkalainen vastaa.
Monet maahanmuuttajanaiset tulevat epätasa-arvoisista yhteiskunnista, joille Suomen tarjoamat mahdollisuudet ovat vieraita.
Vahideh Fana
Esimerkkinä Pirkkalainen mainitsee perhevapaauudistuksen, jossa työelämänäkökulma tarkoittaa yleensä työllisyysastetta – uudistuksella tavoitellaan työllisyysasteen parantamista.
– Se onkin tärkeä asia. Mutta voitaisiin puhua myös työelämän laadusta: joustoista, työhyvinvoinnista, työterveyshuollosta, terveellisistä työtiloista, työilmapiiristä ja johtamisesta.
Erityisen tärkeänä hän näkee palkkatasa-arvon.
– Lakoissa on yleensä kysymys miesvaltaisten alojen palkoista. Kukaan ei nouse barrikadeille siksi, että naisten palkka nousisi. Keskusta voisi profiloitua tässä.
– Kiitän keskustanaisia ja kaikkia suomalaisia tästä tilaisuudesta, jonka Suomi on antanut minulle, keskustan kansanedustajaehdokas Vahideh Fana päättää esittelypuheensa.
Moni kuulijoista on selvästi liikuttunut. Afganistanista Suomeen 13-vuotiaana muuttanut terveydenhoitaja Fana on juuri kertonut, miksi halusi asettua ehdolle vaaleissa: rohkaistakseen muita maahanmuuttajanaisia kouluttautumaan ja työelämään ja auttaakseen samalla koko yhteiskuntaa maahanmuuton haasteiden ratkaisussa.
– Naisten kotoutuminen ja työllistyminen hyödyntää myös koko perhettä ja lasten kautta myös seuraavaa sukupolvea, Fana perustelee.
Hän muistuttaa, että monet maahanmuuttajanaiset tulevat epätasa-arvoisista yhteiskunnista, joille Suomen tarjoamat mahdollisuudet ovat vieraita.
Myös miehille tilanne on uusi. Se saattaa olla Fanan mielestä yksi viime viikkoina ilmi tulleiden seksirikosten taustatekijöistä. Niiden perimmäisiä syitä hän ei halua lähteä arvailemaan, koska ei tunne tekijöitä.