Professori Kari Liuhto laittaisi venäläiselle öljylle korkean tuontiveron – "Venäläiset laitettaisiin maksamaan Ukrainan jälleenrakentaminen"
Venäläiseen energiaan kohdistuvia tuntuvia pakotteita vaaditaan nyt EU:ssa kovaan ääneen. Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto ei kuitenkaan kieltäisi venäläisen öljyn tuontia kokonaan, vaan laittaisi sille korkean tuontiveron.
– Venäjän pitäisi tiputtaa öljyn hintaa, jotta se saataisiin kilpailukykyiseksi lännessä. Verotuotoilla voisi puolestaan tulevaisuudessa rahoittaa Ukrainan jälleenrakennusta, jonka kustannukset ovat jo tähän mennessä 400–600 miljardia dollaria.
– Venäläiset laitettaisiin siis maksamaan Ukrainan jälleenrakentaminen, Liuhto sanoo.
Öljyn tuonnin kieltäminen ei olisi ongelmatonta, professori toteaa.
– EU-tasolla 30 prosenttia raakaöljystä tulee Venäjältä. Sitä on aika vaikea yhdessä yössä korvata, ja totaalikielto aiheuttaisi paniikkireaktioita markkinoilla.
Liuhto kertoo, että Venäjä sai viime vuonna maakaasun viennistä reilut 60 miljardia dollaria, kun samaan aikaan sen tulot öljyn ja öljytuotteiden viennistä olivat kolme kertaa suuremmat.
Venäjän talous ei siis kaatuisi, vaikka kaasun vientitulot jäisivät saamatta parina vuonna.
Liuhton mukaan on mahdollista, että Venäjä käyttää itse ”maakaasuasetta” vastapakotteenaan EU:lle, koska maakaasu ei ole sille niin iso juttu.
– Maakaasuun ei kannattaisi ensisijaisesti iskeä vaan öljyyn, koska sillä Venäjä tekee rahaa, hän sanoo.
Liuhton mielestä venäläisen maakaasun korvaamiseen pitäisi myös varata aikaa.
– Eli en käyttäisi kaikkia panoksia yhtä aikaa, vaan lähtisin iskuun öljyn ja verojen kautta.
Liuhto muistuttaa, että Suomi ja Liettua jatkojalostavat paljon venäläistä raakaöljyä, joten tuontikielto iskisi yrityspuolelle.
– Harva tietää, että 6–7 prosenttia Suomen kokonaisviennistä on öljytuotteita, jotka perustuvat kokonaan venäläiseen raakaöljyyn. Eli kyllä tuontikielto myös tänne Suomeen aika kovasti iskisi.
Maakaasuhanojen sulkeminen olisi vaikeaa Saksalle, jonka kuluttamasta maakaasusta puolet tulee Venäjältä.
Liuhton mukaan Saksa kuluttaa 90–100 miljardia kuutiota kaasua vuodessa, kun Suomessa sama luku on kaksi miljardia.
Helmikuun lopulla Saksa ilmoitti vähentävänsä riippuvuutta Venäjän kaasusta rakentamalla kaksi LNG-terminaalia, jotta nesteytettyä maakaasua voisi tuoda muualta.
Liuhto on ihmetellyt Saksan riippuvuutta Venäjältä tulevista kaasuputkista jo pitkään.
– Tähän mennessä Saksa ei ole rakentanut yhtään LNG-terminaalia omalle maaperälleen. Saksalaiset ovat suunnitelmallisia, mutta tässä he ovat toimineet omien intressiensä vastaisesti.
Liuhto kysyykin, ketkä ovat toimineet Venäjän energiamyyränä Saksan energiapolitiikassa.
– Onko siellä ollut tiettyjä tahoja, jotka ovat kyenneet vaikuttamaan Saksan energiapolitiikkaan niin vahvasti, että Venäjän kanssa on laitettu silmät kiinni?
Saksa ei edes ole eniten riippuvainen venäläisestä maakaasusta. Itäisessä Keski-Euroopassa suuri osa kotitalouksista lämpenee sillä.
Liuhton mukaan kotien lämmitystä priorisoitaisiin, mutta asuntojen lämpötiloja pitäisi laskea, jos venäläistä kaasua ei saataisi ensi talvena. Maakaasua riittäisi kenties vain yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisille teollisuuslaitoksille. Energian hinta nousisi ja EU-tuotteiden kilpailukyky heikkenisi.
EU-maiden tilannetta parantaa se, että nyt mennään kohti kesää. Ensi talvi olisi puolestaan hankala.
Nesteytetyllä maakaasulla ei pystyttäisi korvaamaan Venäjän maakaasutoimituksia, Liuhto kertoo.
Ketkä ovat toimineet Venäjän energiamyyränä Saksan energiapolitiikassa?
Kari Liuhto
Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n osuus maakaasun tuonnista on noin viidennes, eli jopa 80 prosenttia maakaasusta tuodaan putkia pitkin.
Liuhton mukaan on hyvä muistaa, että olemassa olevien LNG-tuontisatamien kapasiteetista käytettiin ennen Ukrainan sodan laajenemista puolet. LNG voisi siis tyydyttää maksimissaan 40 prosenttia maakaasun kulutuksesta.
– Tarvittaisiin uusia LNG-tuontisatamia – kiinteitä satamia ja liikuteltavia LNG-terminaaleja. Tämä johtopäätös pätee myös Suomeen, Liuhto sanoo.
Hän pitää varteenotettavana vaihtoehtona myös sitä, että Haminan satamaan valmistuvaa LNG-terminaalia laajennettaisiin. Haminaan tulee Suomen kolmas nestemäistä maakaasua varastoiva terminaali.
Suomen maakaasuhuoltovarmuus paranee myös Puolan ja Liettuan välille avautuvan kaasuputken myötä. Sen piti avautua jo viime vuonna.
– Joskus unohdamme, että olemme kuin saari. Ilman Liettuan kaasuputkea emme ole läntisessä kaasuputkiverkostossa.
Saksalaisen koneteollisuusalan etujärjestön VDMA:n ilmasto- ja energiayksikön johtaja Matthias Zelinger sanoo Helsingin Sanomille, että Saksa on vuosien mittaan rakentanut itselleen vahvan riippuvuuden venäläisestä fossiilienergiasta Ostpolitikin seurauksena.
Kylmän sodan aikana aloitetun idänpolitiikan ajatuksena oli saada rauha aikaan taloudellisella keskinäisriippuvuudella.
– DDR:n perintönä Saksassa on ajateltu, että talousyhteistyö on myönteinen asia, Zelinger sanoo.
HS:n mukaan Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier sanoo myös tehneensä virheitä Venäjään liittyen, muun muassa Nord Stream 2 -kaasuputken suhteen. Steinmeieria on viime aikoina arvosteltu Saksassa Venäjän-politiikan edistämisestä sosiaalidemokraattisena ulkoministerinä.
– Olin väärässä, kuten muutkin, Steinmeier sanoi HS:n mukaan maanantaina.
Professori Kari Liuhton mukaan Steinmeierin lausunto on ”hyvä ensiaskel” virheiden tunnustamisessa.
Liuhto totesi jo vuosi sitten julkaistussa artikkelissaan, että Nord Stream 2 -kaasuputken valmistuminen voi rohkaista Venäjää sodan eskaloimiseen Ukrainassa.
Venäjälle oli tärkeää kiertää Ukrainan kautta kulkeva kaasuntoimitusreitti. Liuhto huomauttaa, että Venäjä laittoi paljon rahaa tähän taloudellisesti järjettömään toimenpiteeseen.
Se antoi syyn epäillä, että Venäjän mukaan Ukraina kuuluu sen vaikutuspiirin ja sota muuttuu aggressiivisemmaksi.
– Että ei tämä kaikki yllätyksenä tullut.
– Venäjä pystyisi toimittamaan kaiken maakaasun kiertämällä itäisen Euroopan maat, Valko-Venäjän ja Ukrainan.
Venäjää pitkään tutkinut Kari Liuhto oli jo etukäteen huolissaan myös siitä, että Ukrainan liian nopea Nato-pyrkimys synnyttää Venäjältä vastareaktion.
Suomessakin pitää olla nyt tarkkana siinä, miten Natoon liityttäisiin, hän korostaa.
Liuhton mukaan sotilaallista hyökkäystä todennäköisempia olisivat esimerkiksi iskut sähköverkkoon ja kyberiskut.
Liuhto kiinnittää nyt huomiota Naton 10. artiklaan, joka käsittelee kutsumenettelyä. Euroopan valtio voidaan kutsua Naton jäseneksi, jos kaikki jäsenmaat ovat kutsusta yksimielisiä.
– Naton on mahdollista kutsua Suomi ja Ruotsi sinne. Silloin lähtisi pois se riskitekijä, että haettaisiin eikä päästäisi, mikä on se ikävin vaihtoehto.