"Nyt jos koskaan" – Keskusta esittää ratkaisuja itäisen Suomen kriisiin
Keskusta julkaisi ohjelman, jolla tavoitellaan kestävää kasvua Venäjän naapuruudesta kärsivään itäiseen Suomeen. Toimista tärkeimpiin kuuluu erityistalousalueen perustaminen.
Nyt jos koskaan on aika ottaa tämä rohkea askel, oppositiopuolue vaatii tuoreessa paperissaan.
Alueellinen opintolainahyvitys kuuluu myös keskustan kärkitavoitteisiin. Harvaan asutulle alueelle muuttava voisi saada osan opintolainastaan anteeksi Norjan malliin.
Opintolainat hyvitettäisiin enintään 8 800 euroon saakka tai 60 prosenttiin lainamäärästä. Keskusta on valmis tekemään hyvityksestä pysyvän.
– Toimia tarvitaan heti. Niitä on odotettu tämä vaalikausi, keskustan outokumpulainen kansanedustaja Hanna Räsänen sanoo.
Ratkaisuja Itäiselle Suomelle -ohjelma tehtiin Räsäsen johdolla, ja sen tekemiseen osallistui Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin keskustalaisia.
Petteri Orpon (kok.) hallitus selvittää parhaillaan erityistalousalueen kokeilemista. Tähän työhön nimitettiin itäisen Suomen erityisedustaja, joensuulainen kauppaneuvos Harri Broman.
Kohdennettuja vero- ja investointitukia sisältävästä erityistalousalueesta tehtiin selvitys jo viime vaalikaudella, ja alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu eteni lakiesityksen tasolle.
– Eli ne ovat asioita, jotka voidaan toteuttaa vaikka heti, keskustan Räsänen korostaa.
Keskustan työkalupakista löytyy niin ikään Norjan mallin mukainen verohuojennus palkkaan niille, jotka muuttavat harvaan asutulle alueelle työn perässä.
Keskusta palauttaisi valtion ja kuntien palkkalistoilla olevien syrjäseutulisän, jotta työntekijöitä saataisiin palkattua esimerkiksi sisäisen turvallisuuden tehtäviin itäiseen Suomeen.
Työnantajamaksut tulisi keskustan mukaan poistaa määräaikaisesti uusilta harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä, jotta yrittäjyyden riski pienenisi.
Itäisen Suomen työttömyysluvut ovat muuta maata korkeammat.
Keskusta esittää vähintään vuoden mittaista kokeilua, jossa kunnat eivät joutuisi maksamaan työttömyydestä sakkomaksuja valtiolle, vaan vastaava summa tai merkittävä osa siitä osoitettaisiin maakunnan työllisyysalueelle työllisyyden parantamiseen.
– Meillä Outokummussakin työttömyysprosentti menee yli kahdeksantoista, ja työllisyysalueelta loppuivat rahat ihan alkuunsa, Räsänen sanoo.
Keskusta selvittäisi itäisen Suomen kasvun kannalta keskeisimmät alat ja niiden koulutustarpeet korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisellä yhteistyöllä.
Ammatillisen koulutuksen leikkauksille keskusta vaatii loppua, koska ne vaikuttavat suoraan työllisyyteen.
Monet keskustan nyt esittämät itäisen Suomen toimet pohjustettiin harvaan asutun maaseudun parlamentaarisessa työryhmässä (Hama), jota Räsänen veti viime vaalikaudella.
Haman toimeksiannosta konsulttitoimisto MDI selvitti, miten Japanin kotiseutulahjoitusmallin suomalaisen versio toimisi. Tämän pohjalta keskusta esittää, että ihmiset voisivat tehdä vapaaehtoisia rahalahjoituksia esimerkiksi mökkikunnalleen tai entiselle kotiseudulleen.
Vaihtoehtoisia malleja kokeilun pohjaksi olisivat kotiseuturahoitus vastikkeellisena tai vastikeettomana joukkorahoitusmallina tai kannatuskuntalaisuus.
– Kansalaisten avulla voitaisiin ylläpitää tietynlaisia asioita, kuten museoita tai ihania vanhoja rakennuksia, joita kunnilla ei ole varaa ylläpitää ja joilla on kotiseuturakkaille ihmisille tunnearvoa, Räsänen havainnollistaa.
Vastalahjaksi lahjoittaja saisi paikallisia tuotteita, kuten elintarvikkeita, palveluita tai lahjaesineitä. Japanin mallissa lahjoitussumman voi vähentää tuloverotuksessa.
Keskusta esittää lähikoululisää, jotta jokaiseen kuntaan voitaisiin taata peruskoulu myös ikäluokkien pienentyessä.
– On arvokasta, että koulut ovat lähellä. Se vaikuttaa suoraan alueiden elinvoimaan. Lapsiperheet usein miettivät uuden kodin sijainnin sillä perusteella, miten pitkä koulumatka on, Räsänen huomauttaa.
Lähikoululisä on jo aiemmin sisältynyt keskustan vaihtoehtobudjettiin, jossa sille on osoitettu kolme miljoonaa euroa.
Keskusta vaatii pitkäjänteistä investointiohjelmaa teihin ja raiteisiin.
Tie- ja ratainvestoinneissa itäinen Suomi on jo vuosia ja etenkin nykyisen hallituksen aikana jäänyt varjoon, puolue toteaa.
Saimaan kanavan sulkeutuminen on siirtänyt erityisesti puutavarakuljetukset maanteille ja raiteille, joiden nykyinen kunto ja kapasiteetti eivät riitä kasvavan liikenteen tarpeisiin, keskusta katsoo.
Puolueen mukaan esimerkiksi Karjalan radan perusparannus Imatran ja Joensuun välille on saatava liikkeelle viipymättä, ja kuten myös Savon radan lisäinvestoinnit.
Uusiutuvan energian riittävyys edellyttää sähkönsiirtoverkkojen kasvattamista ja vahvistamista.
Orpon hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään, että Fingridin 400 kilovoltin sähkönsiirtoverkko laajenee itäisimpään Suomeen. Fingrid tekee asiasta ympäristövaikutusten arviointia.
– Se pitää vahtia niin, että se aidosti nyt toteutuu ja kohdistuu itäiseen Suomeen, Räsänen sanoo.
Räsäsen mukaan keskustan esittämät toimet itäiseen Suomeen ovat hyvä pohja myös seuraaviin hallitusneuvotteluihin, jos asiat eivät etene Orpon hallituksen toimesta.
– Hallitus on koko ajan tehnyt papereita, mutta niistä puuttuvat tarkat seurannat ja aikataulut. Näyttää siltä, että ne on kirjoitettu vain alueiden rauhoittamiseksi, Räsänen arvioi.
Keskustan itäisen Suomen ohjelma julkistetaan torstaina Kuhmossa keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen johdolla.