Presidenttiehdokkaat kertovat parhaat kalajuttunsa – "Voitte arvata, mihin mittaan tuo hauki on kasvanut"
Presidenttiehdokkaat kertoivat pyynnöstä parhaat kalajuttunsa Kalatalouden Keskusliitolle.
Kansanliikkeen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn kertoo mökkireissusta, jolloin hänen puolisonsa Merja Rehnin pojat olivat vielä pieniä.
– Tulimme kesälomalle ja kun mökin ovet saatiin auki, nappasi vanhempi pojista rantasaunan avaimet ja kirmasi rantaan. Hän kävi hakemassa takahuoneen nurkasta virvelin ja alkoi laiturinnokasta heittelemään, Rehn aloittaa.
Pian rannasta alkoi kuulua meteliä. Nuori kalamies huuteli ”järjettömän kokoisesta” hauesta ja käski tuoman haavin.
– Hiukan naureskellen laskeuduimme rantaan katsomaan, että mikähän mahtaa olla tuo järjettömän suuri hauki. Kun pääsimme laiturille, niin siellähän oli, aivan valtava hauenvonkale, vedettynä aivan rantaviivaan. Edelleen kiinni virvelissä.
– Me ryntäilimme eri suuntiin, eikä haavia tietenkään löytynyt mistään. Siinä me koko perhe tuijotimme tuota kuningaskalaa, osaamatta tehdä yhtään mitään. Kun tuo hauki oli aikansa meidän toilailuja seurannut, se ravisti hiukan päätään. Viehe irtosi sen suupielestä ja arvokkaan hitaasti se käännähti ja ui Puulan syvyyksiin.
Rehn kertoo, kuinka tämän jälkeen alkoi valtava mekkala ja arvuuttelu, että paljonko
hauella oli painoa.
”No, ainakin 5 kiloa!”
”’Ei, ei, paljon enemmän. Ainakin kahdeksan!”
”No olihan se yli metrin, pakko olla vähintään 10 kiloa!”
– Voitte vaan arvata, mihin mittaan tuo hauki on kasvanut tähän päivään mennessä, Rehn toteaa.
Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb oli pienenä veljensä kanssa Korppoon saaristossa, virveliä oli heitelty kolmisen tuntia ilman saalista.
– Ei vaan napannut. Sanoin veljelleni, että lähdetään. Hän sanoi, että yksi heitto vielä. Minä sanoin uudelleen, että nyt lähdetään. Veljeni käski heittämään vielä kerran. Ja sieltähän tuli seitsemän kilon hauki!
Liike Nytin Harry Harkimo kertoo siitä, kun hän osti ensimmäistä kertaa verkon itselleen ja laittoi sen Sipoossa kaislikosta merelle päin keskellä kesää.
– Koska se oli ensimmäinen kerta, kävin vielä parin tunnin päästä katsomassa verkkoa ja sieltä löytyi 9 kilon lohi. Ja tämä ei ole kalajuttu.
Jutta Urpilainen (sd.) sanoo, että rehellisyys on hänelle tärkeä arvo, myös kalajuttujen suhteen.
– Olimme perheen kanssa kesällä Lapissa. Ystävämme opastivat lapsiamme uistelemaan joen rannalla. Emme saaneet yhtään kalaa, mutta menetimme kaksi uistinta.
Sari Essayah (kd.) kertoo olevansa muikkujen ystävä ja savolaisena syövänsä ne tietysti kokonaisena – ”eiköhän siinä ole muille jo kalajuttua kerrakseen”.
Mika Aaltola kertoo olevansa realisti, jolla ei oleomakohtaisia kalajuttuja.
– Mutta kyllä tuo ’kahden kilon siika’ YouTubesta tekee aina hyvä mielen. Kannattaa katsoa.
Harkimo kertoo harrastavansa keväällä ja syksyllä verkkokalastusta ja uistelevansa kesällä.
Stubbilla kalastus on nykyisin jäänyt onkimisen puolelle.
– Mutta joskus haluaisin kokea perhokalastuksen maagisuuden vaikkapa Tenojoella, hän kertoo.
Aaltolalle kalastus oli nuoruudessa intohimo.
– Nyttemmin pääsen kalalle harvemmin lähinnä ystävien seurassa. Useimmiten kalastan kaupan kalatiskillä.
Urpilaisen kalastusharrastus rajoittuu hänen lastensa avustamiseen mato-onginnassa kesämökillä.
– Saan kyllä madon koukkuun ja kalan irti koukusta. Vaikka en siis itse harrasta kalastusta, arvostan suuresti itse kalastettua kotimaista kalaherkkua lautasella. Pidän kalastusta hyvänä harrastuksena, jonka kautta erityisesti lapset ja nuoret voivat oppia luonnon kunnioitusta ja ymmärtämään, mistä ruoka tulee.
Rehn kertoo harrastaneensa nuorempana tuli harrastettua virvelin heittoa ja talviaikaan pilkkimistä, mutta laihaksi ovat saaliit jääneet.
– Onneksi meillä on hyviä ystäviä, jotka pitävät meistä huolta, mökkipöydässä onkin usein Kyyvedestä nuotalla nostettua muikkua ja siikaa.
– Olen kyllä innokas kalanpaistaja. Tuoreet muikut pyöräytettynä ruisjauho-mausteseokseen ja voissa paistettuna ovat kesän parasta antia uusien perunoiden ja tuoreen tillin kanssa, Rehn sanoo.
Ehdokkaat pitävät kalastuksen mahdollistamista ja kotimaisen kalan saatavuutta tärkeänä tulevaisuudessakin.
Stubbin mukaan kotimaisen kalan elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi.
– Tämä olisi tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta.
Essayah toteaa, että kala on ilmastoystävällisin valkuainen, ravitseva ja monipuolinen elintarvike, joten potentiaalia sen kulutuksen lisäämiseen on.
– Tarvitsemme alan koulutusta nuorille, kaupallistamishankkeita ja uusia kalatuotteita.
Urpilaisen mukaan kotimainen kala on nostettava arvoonsa eettisenä, ekologisena ja terveellisenä ravintona.
– Kalastusta tulee aina harjoittaa turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat. Uhanalaisia kalakantoja tulee suojella ja vaellusesteitä pitää poistaa.
Aaltolan mielestä uusiin tuoteinnovaatioihin tulisi satsata.
– Minusta oli hienoa esimerkiksi särkikaloista tehtävät uudet tuotteet, joista olisi tonnikalasäilykkeiden korvaajaksi.
Kalastajan ammatti ei saa kuolla, toteaa Olli Rehn.
– Suomessa on yli 160 000 järveä. Onhan kansallinen häpeä, että suomalaisten käyttämästä kalasta 80 prosenttia on tuontikalaa. Vesistömme ovat hyvässä kunnossa ja meillä on runsaasti ruokakalaa omissa vesistöissä.
Rehn muistuttaa, että särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja, mutta edelleen särkikaloja hyödynnetään elintarvikkeina vielä vähän.
Harkimo toteaa kalakantojen kärsivän hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista vahingoista ja kulutuksesta.
– Merimetso ja hyljekannat tulee saada kestävälle tasolle, jotta kalakantamme ei kärsi.
Presidenttiehdokkaista Jussi Halla-aho (ps.), Li Andersson (vas.) ja Pekka Haavisto (vihr.) eivät vastanneet Kalatalouden Keskusliiton kysymyksiin.