Positiivinen talouskasvu kattaa jo koko maan – Lintilä: "Nyt on tärkeintä, että yritykset investoivat"

Tunnelmat ovat kääntyneet myönteisiksi monilla pitkään laskukierteessä olleilla pienillä teollisuuspaikkakunnilla, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alueellisten kehitysnäkymien raportista.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kannustaakin yrityksiä investoimaan ja palkkaamaan lisää työvoimaa, sillä vienti vetää nyt hyvin.

Missään Suomessa ei Lintilän mukaan ole merkkejä talouskasvun taittumisesta, vaan positiiviset näkymät kattavat koko maan.

– Kasvu ja myönteiset näkymät näyttävät kattavan koko maan ja monet eri sektorit. Nyt on tärkeintä, että yritykset investoivat uuteen ja työllistävät, elinkeinoministeri kehottaa.

Sanoisinko, että muutos on huomattava.

Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni

Myös keskustan varapuheenjohtaja, torniolainen Katri Kulmuni on tyytyväinen talouden kehityslonkeroiden ulottumiseen koko maahan.

– Aluekehitysnäkymissä on selkeä muutos, jos kysyy yrittäjiltä. Sanoisinko, että muutos on huomattava, Kulmuni suitsuttaa Twitterissä.

Merkillepantavaa raportin mukaan on se, että maasta löytyy paljon sellaisia vanhan teollisuuden tai uusiutuneen teollisuuden paikkakuntia, jotka ovat saaneet isoja investointeja.

– Tilanne on siltä osin muuttunut, arvioi tilannetta toimitusjohtaja Timo Aro Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:stä.

Ensimmäinen tällainen päätös Aron mukaan oli rakentaa jättimäinen biotuotetehdas Äänekoskelle Keski-Suomeen.

Varsinais-Suomessa tilanne Uudenkaupungin autotehtaalla on myös muuttunut nopeasti. Turun telakka on elpynyt vauhdilla.

Lapissa matkailu ja kaivosteollisuus ovat kehittyneet ripeästi. Lisäksi on tehty lukuisia muita investointeja eri puolille maata.

Raportin mukaan elinkeinoelämän odotukset ensi keväälle ovat kaikkein parhaat Jyväskylästä Pirkanmaalle ulottuvissa seutukunnissa, Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla sekä Rovaniemen, Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa.

Ministeriö arvioi, että keskeinen kasvumoottori on tällä hetkellä vientiteollisuus.

Toimitusjohtaja Aro pitää Jyväskylää ja Tamperetta mielenkiintoisina, koska ne ovat elinkeino- ja toimialarakenteiltaan vientivetoisia.

Niiden vienti ei kuitenkaan ole keskittynyt yhteen toimialaan, toisin kuin useilla metsäteollisuuspaikkakunnilla.

– Monipuolisuus on alkanut näkyä, kun talous on lähtenyt kasvuun. Se heijastuu monille toimialoille samanaikaisesti, Aro toteaa.

Väestökehitys on Aron mukaan kuitenkin edelleen negatiivista useimmilla vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla. Niiltä puuttuu muuttovetovoimaa.

Suuret kasvukeskukset vetävät väkeä edelleen pieniltä paikkakunnilta ja maaseudulta.

– Voi olla alueita, jotka ovat samaan aikaan positiivisessa rakennemuutoksessa talouden ja työllisyyden perusteella, mutta väestökehitys täyttää negatiivisen rakennemuutoksen merkit, Aro kertoo.

Muun muassa Äänekosken seutukunnassa asukkaiden määrä on vähentynyt vuoden sisällä lähes 300:lla, vaikka alueen tilanne on paljon parempi kuin vuosi sitten.

Aro arvioi, että pitemmällä tähtäimellä länsirannikko on myönteisimmän rakennemuutoksen aluetta.

– Isoimpina alueina Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat maakuntia, jotka ovat ehkä leimallisimmin positiivisen rakennemuutoksen kohteena.

Myönteinen kehitys näkyy hänen mukaansa rannikolla aina Kemi-Tornion seutukuntaan saakka. Tunturi- ja Pohjois-Lappi ovat myös tällaisia alueita. Monet muut kaupungit erottuvat pistemäisinä alueina.