Pohjolan Sanomien viimeinen numero ilmestyi

Pohjolan Sanomat siirtyi historiaan. Viimeinen lehti ilmestyi vaalien jälkeisenä maanantaina 10.4.2017.

Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen edustajat sytyttivät illalla muistokynttilöitä lehden toimitalon edustalle Kemissä.

Kynttilöistä muodostettiin numero 102. Se kertoi, kuinka pitkään lehti palveli Meri-Lapin ihmisiä.

– Ei tämä ole ensimmäinen lehti, joka loppuu, eikä varmasti viimeinenkään, mutta tämän alueen ihmisille se on ollut tärkeä, sanoi yhdistyksen varapuheenjohtaja Mirja Rintala.

Lehden pitkäaikainen päätoimittaja Uuno Hannula oli 95 vuotta sitten mukana Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen perustavassa kokouksessa ja lehden toimittajia on kautta aikojen ollut merkittävissä tehtävissä niin PSSY:n kuin koko Journalistiliitonkin toiminnassa.

Useita yt-neuvottelukierroksia sitten Pohjolan Sanomien toimitusosastoon kuului 40 jäsentä ja se oli yksi Kalajoelta Utsjoelle ulottuvan yhdistyksen suurimmista.

Loppuvaiheessa jäljellä oli viisi jäsentä. Nyt osasto lakkautetaan ja jäljellä olevat jäsenet liitetään Lapin Kansan toimitusosastoon.

Pohjolan Sanomien tilaajille tarjotaan jatkossa Rovaniemellä ilmestyvää Lapin Kansaa.

Molemmat lehdet omistavan Alma Median mukaan Meri-Lapin alue ei ole riittävän suuri elättääkseen omaa lehteä.

Tuleva maakuntauudistuskin vaatii Alma Median mukaan lehteä, jossa koko Lappia käsitellään yhtenä kokonaisuutena.

Mirja Rintalan mukaan PSSY on pettynyt Alma Median ratkaisuun, mutta tyytyväinen siitä, että osa Pohjolan Sanomien työntekijöistä saa kuitenkin jatkaa Lapin Kansan aluetoimituksissa Torniossa ja Kemissä.

– Mutta vetoamme edelleen Alma Mediaan, että se jatkossa palkkaisi lisää journalisteja Meri-Lapin alueelle. Sanomalehtiä ja ilmoituksia myydään kuitenkin ensi sijassa hyvällä ja alueen ihmisiä kiinnostavalla sisällöllä.

– ”Liituraitamiehet” eivät koskaan ole ymmärtäneet lukijasuhteen merkitystä, huokaa Pohjolan Sanomien päätoimittajana 1972-80 toiminut Tapio Siikala.

Hän jäi vuonna 2001 eläkkeelle Yleisradiosta, jossa toimi TV2:n johtajana ja myöhemmin radiotoimialan johtajana.

Siikala ei usko, että tilaajat ilman muuta hyväksyvät vaihdoksen, tai että Kemin kauppiaat välttämättä siirtävät ilmoittelunsa Lapin Kansaan.

– Viime vuosina henkinen välimatka Kemistä Ouluun on lyhentynyt selvästi enemmän kuin Kemin ja Rovaniemen välinen, hän arvioi.

– Pohjolan Sanomien arvokas brändi olisi kyllä kannattanut säilyttää. Jos ei muuten, niin edes paikallisen ilmaisjakelulehden nimenä.

Siikala on Pohjolan Sanomien kohtalosta surullinen, mutta näkee sen kuitenkin osana yleistä kehitystä, joka on jatkunut jo pitkään.

– Maakuntalehdistä on tullut pelkkää bisnestä ja se bisnes on nyt vaikeuksissa. Vielä 70-luvulla lehti oli todella tärkeä osa kansanvaltaista järjestystä. Kun kutsuimme koolle Pohjolan Sanomien asiamiehet, niin minun ja levikkipäällikön oli pidettävä tarkka huoli, että muistettiin käsitellä myös lehden asiat, muuten olisi puhuttu koko päivä valtakunnan ja maakunnan tilanteesta.