PLL: Tämä sisäelin on monille outo ja tuntematon, vaikka se on yksi tärkeimmistä
Tiesitkö, että munuaisissa muodostuu alkuvirtsaa vuorokaudessa jopa 180 litraa, josta suurin osa palautuu takaisin verenkiertoon ja 1–2 litraa poistuu varsinaisena virtsana, käy ilmi Potilaan Lääkärilehden artikkelista.
Ihmisellä on kaksi munuaista ja ne sijaitsevat selkärangan molemmin puolin, alimpien kylkiluiden alla. Munuaiset muistuttavat ulkonäöltään papua, ne ovat noin 12 senttimeriä pitkät ja painavat 160 grammaa.
Munuaisilla on monia elintärkeitä tehtäviä ihmiskehossa. Yksi tehtävistä on poistaa kehosta ylimääräistä nestettä, suoloja ja kuona-aineita. Ne myös poistavat lääkkeiden aineenvaihduntajäämät.
Munuaisten läpi kulkee noin neljäsosa ihmisen verimäärästä.
Virtsa puolestaan muodostuu munuaisten kuorikerroksessa. Munuaisen ydinkerros säätelee sen määrää ja laatua.
Munuaiset erittävät myös hormoneja, joista tärkeimmät ovat erytropoietiini (EPO) ja reniini. Munuaisissa kehittyvää erytropoietiinia tarvitaan punasolujen muodostusta varten.
Munuaisissa muodostuu myös reniiniä, joka on tärkeä verenpaineen säätelyssä. Munuaisten vajaatoiminnassa munuaiset eivät tuota tarpeeksi reniiniä, jolloin verenpaine nousee.
Munuaiset säätelevät myös elimistön happo-emästasapainoa ja osallistuvat D-vitamiiniaineenvaihduntaan.
Munuaisissa D-vitamiini muuttuu aktiiviisen muotoon ja vaikuttaa tätä kautta muun muassa luustoon.
Munuaisten vajaatoiminta kehittyy yleensä hitaasti ja sen takana on muita hoitamattomia tauteja. Useimmiten tauti etenee hitaasti vuosien mittaan.
Väsymys, suorituskyvyn lasku, suonenvedot, levottomat jalat ja turvotus voivat olla munuaisten vajaatoiminnan oireita. Mikään näistä oireista ei kuitenkaan yksittäisenä liity välttämättä munuaisten vajaatoimintaan.
Pidemmälle edenneessä munuaisten vajaatoiminnassa oireita ovat ihon kutina, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja painonlasku.
Munuaisten vajaatoiminta voi johtua esimerkiksi diabeteksestä tai munuaisten sairauksista.
Munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan hidastaen taudin etenemistä, korjaamalla aineenvaihdunnan häiriöitä ja hoitamalla oireita.
Joskus hoitomuotona on tarpeen myös munuaistensiirto.
Useimmiten munuainen saadaan tuntemattomalta aivokuolleelta henkilöltä, mutta myös täysi-ikäinen voi luovuttaa toisen munuaisen läheiselleen.
Munuaisen siirtoon on pitkät jonot, noin 1,5-2 vuotta, sillä oikean luovuttajan löytyminen kestää aikansa. Suomessa tehdään vuosittain noin 250 munuaisten siirtoa.
Luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmä ja kudostyypit täytyvät olla sopivat keskenään. Munuaisten siirtoon liittyy kuitenkin aina hyljintäriski, koska siirrännäinen on toisen ihmisen kudosta. Tämän vuoksi siirteen saanut joutuu käyttämään lääkitystä lopun elämänsä.