Pitkänperjantain rauhansopimus päätti Pohjois-Irlannin väkivaltaisuudet 25 vuotta sitten, mutta poliittinen kahtiajako on edelleen olemassa
Maanantaina tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun solmittiin pitkänperjantain sopimus, joka päätti Pohjois-Irlannin kolme vuosikymmentä kestäneen konfliktin.
Sopimus rauhoitti väkivaltaisuudet, mutta toisaalta se jähmetti Pohjois-Irlantiin poliittisen kahtiajaon, joka on edelleen olemassa, sanoo johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki Kriisinhallintakeskuksesta (CMC Finland).
Pääosin protestanttiset unionistit saivat lupauksen, että Pohjois-Irlannin perustuslaillista asemaa osana Britanniaa ei muuteta ilman alueen väestön suostumusta. Pääosin katolilaiset nationalistit puolestaan saivat vakuutuksen, että Pohjois-Irlanti voi liittyä Irlannin tasavaltaan, jos alueen enemmistö näin haluaa.
Ruohomäki huomauttaa, että 25 vuotta on lyhyt aika siihen nähden, että konfliktin juuret yltävät satojen vuosien taakse.
– Vielä on ehkä liian aikaista sanoa, oliko sopimus ratkaiseva siinä, että yhteiskunnallinen jako saataisiin purettua.
Poliittiset jännitteet Pohjois-Irlannissa ovat Britannian EU-eron myötä taas kasvaneet.
Pohjois-Irlannin ja Irlannin välinen avoin raja on olennainen osa rauhansopimusta. Brexit kuitenkin teki rajasta EU:n ulkorajan.
Kolme vuotta sitten solmittu Pohjois-Irlannin pöytäkirja siirsi tulli- ja rajatarkastukset Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille.
Maaliskuussa puolestaan astui voimaan Britannian ja EU:n solmima Windsorin puitesopimus, jonka myötä tavarat virtaavat esteettä Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välillä, ja tarkastuksiin joutuvat vain ne tuotteet, jotka on tarkoitus viedä edelleen Pohjois-Irlannista EU:hun.
Pohjois-Irlannin alueparlamentin Stormontin toiminta on ollut jumissa viime vuodesta saakka Pohjois-Irlannin pöytäkirjaa vastustavan Pohjois-Irlannin unionistisen puolueen DUP:n boikotin vuoksi.
– Paikallishallinnon käynnistämistä on yritetty jo pitkän aikaa. Se on se Pohjois-Irlannin iso poliittinen ongelma, ja siihen ei näy ihan helppoa ratkaisua, Ruohomäki sanoo.
Viime vuonna Pohjois-Irlannissa historiallisen vaalivoiton ottanut tasavaltalaismielinen Sinn Fein -puolue tavoittelee kansanäänestystä Pohjois-Irlannin yhdistymisestä Irlannin tasavaltaan. Puoluejohtaja Mary Lou McDonald on sanonut odottavansa äänestyksen tapahtuvan vuosikymmenen sisällä.
Esimerkiksi Irish Timesin viimevuotisen mielipidekyselyn perusteella Pohjois-Irlannissa kuitenkin äänestettäisiin Irlannin yhdistymistä vastaan.
Britannian hallitus nosti maaliskuun lopulla Pohjois-Irlannin terroriuhkatasoa ”merkittävästä” tasolle ”vakava”. Vuotta aiemmin uhkatasoa oli muutettu toiseen suuntaan.
Muutos tarkoittaa sitä, että Britannian tiedustelupalvelu MI5 pitää erittäin todennäköisenä, että alueella voi tapahtua terrori-isku.
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin on määrä saapua tiistaina vierailulle Pohjois-Irlantiin juhlistamaan rauhansopimuksen merkkipäivää. Toimittajien kysyessä asiasta Biden vakuutti, ettei terroriuhkatason nosto vaikuta hänen matkaansa.
Ruohomäki näkee, että uhkatason nostossa on kyse varotoimenpiteestä.
Kaiken kaikkiaan hän ei näe Irlannissa tällä hetkellä varsinaista väkivallan uhkaa.
– Tilanne ei tällä hetkellä näytä mitenkään kauhean huolestuttavalta, mutta sillä on aina mahdollisuus heilahtaa jompaankumpaan suuntaan.