Piskuisen Tadžikistanin johtaja ripitti kiusaantunutta Putinia – Naapurimaat saaneet "isoveljestään" tarpeekseen
Venäjän presidentti Vladimir Putin joutui kuuntelemaan Tadžikistanin presidentiltä seitsemän minuuttia kestäneen ripityksen Kazakstanissa viime viikolla järjestetyssä kokouksessa.
– Me haluamme kunnioitusta, emme muuta. Kunnioitusta, vuodesta 1994 Tadžikistania johtanut Emomali Rakhmon vuodatti uutistoimisto Reutersin mukaan.
Rakhmon syytti Moskovaa siitä, ettei sen suhtautuminen Keski-Aasian alueita kohtaan ei ole kohentunut sitten neuvostoaikojen.
Reutersin mukaan Putin kuunteli pienen ja köyhän Tadžikistanin johtajan ripitystä silminnähden kiusaantuneena.
Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on saanut muutkin sen naapurivaltiot osoittamaan mieltä Moskovaa vastaan.
Esimerkiksi Kazakstan on suhtautunut Venäjän aggressioihin hyvin penseästi. Presidentti Kassym-Jomart Tokayev ei edes tavannut Putinia kahden kesken, vaikka Venäjän johtaja oli vierailulla pääkaupungissa.
Kazakstanin vastentahtoisuus onkin ollut kova kolaus Putinille, joka on pyrkinyt rakentamaan Keski-Aasiaan uusia toimitusketjuja sodan takia menettämiensä tilalle.
Reuters kertoo, että tilastojen mukaan Keski-Aasian maista virtaa Venäjälle tuotteita, joita maa ei muuten sanktioiden takia saisi. Naapurimaiden hallitukset ovat silti tyytymättömiä Moskovan asenteeseen.
Esimerkiksi tadžikistanilaiset virkamieslähteet ovat viestittäneet, että presidentti Rakhmon pitää Venäjän toimintaa loukkaavana. Pääkaupunki Dushanbessa ajatellaan, että venäläiset ovat kiinnostuneet kumppanuudesta vasta nyt, kun Venäjä on joutunut eristyksiin.
– Keski-Aasian maat, jotka ovat panneet merkille Venäjän kasvan kiinnostuksen ja eräänlaisen riippuvuuden lisääntymisen, ovat hyödyntäneet tilannetta ja valittaneet ääneen epäkohdista. Ne yrittävät luoda tasapuolisemmat suhteet Venäjään, jolloin Venäjä joutuisi edes osittain luopumaan ”isoveljen” roolistaan, kazakstanilainen politiikan analyytikko Rustam Burnashev arvioi.
Esimerkki Venäjän vaikutusvallan heikentymisestä nähtiin, kun entisen Neuvostoliiton alueella mielellään ”poliisin” roolia esittänyt Putin ei saanut ratkaistua Tadžikistanin ja Kirgisian välistä rajajupakkaa.
Tadžikistanin Rakhmon ja Kirgisian presidentti Sadyr Japarov eivät suostuneet edes kättelemään Putinin järjestämässä tapaamisessa.
Asiantuntija Alisher Ilkhamov sanoo Reutersille, että Kazakstan ja alueen toinen suuri valtio Uzbekistan eivät kaikesta huolimatta halua ehdoin tahdoin vihastuttaa Venäjää.
Pidemmällä aikavälillä käy kuitenkin niin, että Kiinan rooli alueen ”isoveljenä” alkaa kasvaa Venäjän kustannuksella – varsinkin, jos Ukrainan sota venyy.
– Tällä hetkellä todistamme, kuinka Venäjä luovuttaa rooliaan Kiinalle Keski-Aasian maiden ”suojelijana”. Tyhjiö ei jää täyttämättä – askel askeleelta sen täyttää Kiina.