Perustuslakivaliokunnan jäsenyys oli 25 vuotta sitten kunniatehtävä – asiantuntijat huolissaan nykytilanteesta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan nykytilanne herättää huolta alan asiantuntijoissa.

Helsingin yliopiston oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori kiinnitti Porin SuomiAreena-tapahtumassa huomiota perustuslakivaliokunnan nopeasti kasvaneeseen työtaakkaan.

Kun 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa valiokunta käsitteli 2–3 asiaa vuodessa, nousee valiokunnan lausuntojen määrä nykyisin yli 60:een.

– Perustuslakivaliokunta aiheuttaa kansanedustajille kovin paljon työtä. En tiedä onko tämä se syy, miksi perustuslakivaliokunta on yhtäkkiä eduskunnan sisäisessä valiokuntien ranking-listassa pudonnut pahnanpohjimmaiseksi, Tuori sanoi.

– Vielä 25 vuotta sitten perustuslakivaliokunnassa istuivat kokeneet parlamentaarikot ja sen jäsenyys oli kunniatehtävä, tehtävä johon astuttiin pitkän parlamentaarisen uran päätteeksi.

Tuori ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana pitkään aikoinaan toiminut ex-kansanedustaja Kimmo Sasi kiinnittivät huomiota siihen, että valiokunnan jäsenistä suuri osa on nykyisin ensimmäisen kauden kansanedustajia.

– Tämä ei tietenkään ole hyvä, jos ajatellaan sekä perustuslakivaliokunnan asiantuntemusta että sen arvovaltaa, Tuori sanoi.

Sasin mukaan perustuslakivaliokunnan kokoonpano ei ole nykyisin ideaalinen sen tehtäviä ajatellen.

– Perustuslakivaliokunnassa pitäisi olla ne henkilöt eduskunnasta, jotka juridiikkaa parhaiten tuntevat, Sasi painotti SuomiAreenassa.