Pankki korvaamassa hartiapankin? Suomalainen ostaa polttoklapinsa entistä kernaammin
Takavuosina oli ainakin maaseudulla kunnia-asia, että polttopuut eli klapit halottiin pilkkeiksi omatoimisesti. Nykyisin suomalainen kuitenkin ostaa kernaasti klapit valmiina, sanoo Pilkekeisarit-yrityksen myynnistä vastaava Tommi Lönnrot.
Alan yrittäjä on kenties jäävi arvioimaan hartiapankin käytön vähenemistä, mutta samaa mieltä Lönnrotin kanssa on kilpailevan puulaakin, Klapilan, yrittäjä Marjaana Suominen.
– Klapeja tehdään nyt omatoimisesti varmaankin vähemmän kuin ennen. Vapaa-aika on niin rajallista, että moni haluaa ostaa valmista tuotetta. Ihmiset arvostavat nykyisin palvelua sekä ovat laatutietoisia, Suominen tuumii.
Hänen mukaansa talouden suhdanteet, kuten pörssisähkön hinta, heijastuvat klapikauppaan hyvin pikaisesti ja vahvasti.
– Klapien kysyntä ampaisi jäätävän isoksi kesällä 2022, kun pörssisähkön hinta nousi äkkiä. Moni halusi lämmittää sähkön sijasta puilla. Tuon jälkeen tilanne on tasaantunut.
Lönnrotin mukaan vuosi 2022 kuitenkin paransi kannattavuutta alalla pysyvästi.
– Silloin saatiin kysyntäruuhkan ansiosta hinnat kohdillensa, sellaisiksi, että kannattaa myydä ja tehdä.
Mitä klapit sitten maksavat tällä erää, jos haluaa ne valmiiksi tehtyinä ja tuotuina pihalleen?
– Koivuklapien hinta on pysynyt viime ajat noin sadassa eurossa heittokuutiolta. Sen päälle tulevat kuljetuskustannukset, jotka ovat keskimäärin ehkä 50 euroa kuutiolta, Lönnrot sanoo.
Matti- ja maijameikäläisen on hyvä tietää seuraava: heittokuutio eli irtokuutiometri kertoo puuerän tilavuuden vapaasti kasaan heitettynä. Mukana siis tulee jonkin verran ilmaa.
Lönnrotin mukaan Pilkekeisarit on havainnut myynnissään sen muutoksen, että kuluttajat ostavat nyt usein entistä pienempiä klapieriä kullakin kerralla.
– Takana on osaltaan se, että ihmisillä ei ole puille runsaasti säilytystilaa. Samoin vastaan tulevat paloviranomaisten määräykset siitä, paljonko, miten ja missä polttopuita saa säilyttää.
Lönnrotin mukaan klapien hinnoissa on eroja maan eri osissa. Tässä asiassa Pohjois-Suomi ei ole peränpitäjänä.
– Edullisimmat hinnat ovat Itä-Suomessa, osittain ehkä Länsi-Suomessakin. Lapissa esimerkiksi hiihtokeskuksissa koivuklapeilla on puolestaan yhtä korkeat hinnat kuin Helsingissäkin.
Hintaeroa Suomen sisällä voi Lönnrotin mukaan olla enimmillään parisenkymmentä euroa kuutiolta.
Klapimyynnissä heikoin aika myyjille on lopputalvi ja kevätkesä.
– Olemme yrittäneet myydä keväisin myös tuoretta klapia, mutta sekään ei mene kaupaksi, vaikka asiakas saisi sitä huokeammin.
Mökkiläiset heräävät klapiostoksille Suomisen ja Lönnrotin mukaan juhannuksen paikkeilla, viimeistään heinäkuussa.
Sekä Klapila että Pilkekeisarit kauppaavat pilkottuna pelkästään koivua. Klapila myy koivupilkkeitä kotimaan markkinoiden lisäksi Japaniin.
– Ne seilaavat merikontissa Raumalta Tokioon kahdeksassa viikossa. Toinen vientikohteemme ulkomailla on Norja, Suominen sanoo.
Hänen mukaansa alan rajoitteena on Suomessa nykyisin raakapuun saatavuus.
– Sellutehtaat kilpailevat kanssamme samasta raakapuusta, eikä sitä tule maahan enää Venäjältä.