Paloniemi Etyjissä: Itämeri ei kaipaa uutta rautaesirippua

Etyj

Maailman sotilasmahdit ovat Itämerellä lähellä toisiaan.

Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) on huolissaan jännitteiden lisääntymisestä Itämeren alueella.

– Kylmän sodan aikana rautaesirippu kulki Itämerta pitkin. Kukaan ei halua takaisin sen ajan jakolinjoja, Paloniemi totesi.

Paloniemi vaati, että kielteinen kehitys ja jännityksen kiristyminen katkaistaan, ennen kuin se ehtii yhtään pidemmälle.

Paloniemi puhui maanantaina Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen poliittisessa komiteassa Georgian Tbilisissä.

Jännityksen lieventämiseksi tarvitaan Paloniemen mukaan sovittelunhalua, vuoropuhelua ja yhteistyötä.

– Tarvitaan sekä poliittisen korkean tason että ruohonjuuritason yhteistyötä käytännön kysymyksissä.

Paloniemi kertoi kaksi esimerkkiä Suomesta.

Suomi on aloittamassa yhteistyötä Venäjän kanssa, jotta Pietarin lähellä sijaitsevan Krasnyi Borin ongelmajätteiden kaatopaikan vuodot saataisiin hallintaan.

– Kaatopaikalta vuotavat myrkylliset jätteet herättävät suurta huolta ympäri Itämerta, Paloniemi mainitsi.

Toinen esimerkki yhteistyöstä ja vuoropuhelusta nähtiin viime perjantaina, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa tasavallan presidentin Sauli Niinistön kutsusta.

– Presidenttien suorassa ja avoimessa keskustelussa Niinistö nosti esiin huolensa Itämeren turvallisuudesta viitaten muun muassa ilman transpondereita lentäviin venäläisiin sotilaskoneisiin. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että vuoropuhelu ja yhteistyö ovat mahdollisia, Paloniemi totesi.

Suomen Etyj-valtuuskunta tapasi sunnuntaina Tbilisissä joukon suomalaisia, jotka asuvat ja työskentelevät Georgiassa EU:n siviilikriisinhallinnan tehtävissä.

Tapaamiseen osallistuvat suomalaiset ovat mukana EU:n tarkkailuoperaatiossa EUMM:ssa ja työskentelevät eri puolilla Georgiaa.

Etyj-valtuuskunta sai tapaamisessa laajan katsauksen Georgian tilanteeseen ja kuuli paikan päällä olevien kokemuksia Abhasian ja Etelä-Ossetian pitkittyneistä konflikteista.

Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat Georgiasta irrottautuneita tasavaltoja, joiden itsenäisyyden ovat tunnustaneet vain muutamat maat.

Lisäksi tapaamisessa keskusteltiin Georgian roolista solmukohtana alueella, jonka historiaa ja nykyaikaa värittävät monet ristiriidat.

– On erittäin tärkeää kuulla siitä tärkeästä työstä, jota alueella tehdään ja on hienoa, että Suomesta löytyy paljon osaavia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka haluavat toimia Georgian ja alueen vakauden edistämiseksi, Aila Paloniemi totesi.

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous on koolla Georgian Tbilisissä.

Kokoukseen osallistuu noin kolmesataa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön osallistujavaltioiden kansanedustajaa.

Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Paloniemen lisäksi kansanedustajat Ilkka Kanerva (kok.), joka on kaksi vuotta toiminut koko yleiskokouksen puheenjohtajana sekä Kimmo Kivelä (Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ps.) ja Mika Raatikainen (ps.).

Kanerva seuraaja puheenjohtajaksi valitaan kokouksen päätöspäivänä tiistaina.

Lisätty fakta kello 10.55. Täydennetty osuudella valtuuskunnan ja suomalaisten tapaamisesta kello 14.38.

Täysistunto heinäkuussa

  • Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu yli 300 jäsenmaiden parlamenttien valitsemaa edustajaa. Maiden edustajamäärä määräytyy väkiluvun perusteella.
  • Parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu täysistuntoon kerran vuodessa heinäkuussa. Istunnon valitsema presidentti edustaa yleiskokousta istuntojen välillä.
  • Yleiskokous valitsee vuosittaisessa täysistunnossaan itselleen puheenjohtajan sekä yhdeksän varapuheenjohtajaa.
  • Yleiskokouksen puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan ja hän voi tulla uudelleen valituksi kerran. Varapuheenjohtajien toimikausi on kolme vuotta.