Päivystysten ruuhkat ovat helpottaneet joulun alla – sairaanhoitopiireissä arvellaan syyksi mediahuomiota: "Valtakunnan tasolta voitaisiin muutakin kuin vaikeuttaa tilannetta"

Kotimaa

Päivystysten ruuhkatilanne on tällä viikolla helpottanut esimerkiksi Pirkanmaalla sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella, sairaanhoitopiireistä kerrotaan.

–  Aina kun media kiinnostuu ja kirjoittaa päivystysten tilanteesta, potilaiden määrä hieman vähenee ja viikon tai kaksi on vähän rauhallisempaa, Husin toimialajohtaja Maaret Castrén sanoo.

Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) päivystyksen vastuualuejohtaja Mikko Franssila kertoo tehneensä saman havainnon Taysin päivystyksessä Acutassa.

–  Vaikeaa ruuhkatilannetta ei ole enää näinä päivinä ollut. Asiakasmäärät laskivat ja jatkohoitoon siirtyminen sujuvoitui, kun kunnat lisäsivät vuodeosastopaikkoja heti viime viikolla, hän kertoo.

Jo ennestään ruuhkautuneiden päivystysten tilanne on joulunpyhinä yleensä tavallista tiukempi: terveyskeskusten ja avopalveluiden sulut voivat näkyä lisääntyneenä kysyntänä päivystyspalveluissa ja sijaisten saaminen voi olla hankalaa.

–  Se näkyy aina päivystyksessä, kun muita palveluita on kiinni. Päivystys on silloin ainut paikka, missä on mahdollista päästä terveydenhuollon ammattilaisen pakeille, sanoo päivystysosasto Akuutin ensihoidon ja päivystyksen johtaja Sirpa Rantanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyks).

Päivystysten onni kuitenkin on, että joulu ajoittuu tänä vuonna viikonlopulle.

–  Se on meille aina helpompi, mitä vähemmän ylimääräisiä pyhiä joulunaikaan on, Husin Castrén sanoo.

Joulunpyhien lisäksi päivystysten työkuormaa lisäävät talviaikaan pääkallokelit sekä väestössä jylläävät infektiotaudit, jotka lisäävät potilaita päivystyksessä ja kaatavat hoitohenkilöstöä sairaspedeille.

Toistaiseksi alueilla on vältytty suuremmilta liukkauden aiheuttamilta ryysiksiltä, eikä influenssakausikaan vielä paina päälle täydellä höngällä.

Jokainen voi myös pyrkiä helpottamaan päivystysten ruuhkia omalla toiminnallaan.

–  Olisi tärkeää, että ennen päivystykseen hakeutumista ihmiset soittaisivat päivystysapuun ja hoidon tarve arvioitaisiin sitä kautta. Esimerkiksi normaali flunssa pystytään hyvin pitkälle hoitamaan kotona, vinkkaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten akuutin tulosyksikön palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen.

Varsinais-Suomessa päivystyskäyntejä on Sirpa Rantasen mukaan ollut tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna.

Hän sanookin, ettei ongelma Tyksin päivystyksessä ole sisääntulevien vaan ulosmenevien potilaiden määrässä. Ruuhkia päivystykseen aiheuttaa se, ettei potilaita saada siirrettyä päivystyksestä tarkoituksenmukaiseen jatkohoitoon.

Vuodepaikkoja on liian vähän, ja siksi osa päivystykseen tulleista potilaista joutuu jäämään päivystykseen, vaikka se ei olisi heidän hoitonsa kannalta enää tarpeellista.

–  Tämä on ajoittain enemmän vuodeosasto kuin päivystys, Rantanen kuvailee tilannetta Tyksin päivystyksessä.

Tilanne on samankaltainen Husin alueella. Yleensä erikoissairaanhoitoa vaativat toimenpiteet saadaan tehtyä parissa päivässä ja potilaan pitäisi siirtyä perusterveydenhuoltoon kuntoutusta ja jatkohoitoa varten, Castrén sanoo. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska perusterveydenhuolto on ”ihan tukossa”.

–  Potilaat odottavat niin sanotusti väärässä paikassa, josta sitten maksamme sakkomaksuja. On kallista, että hoidamme potilaitamme näin.

Viime viikonloppuna STT:lle antamassaan haastattelussa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) heitti pallon päivystysten tilanteiden parantamisesta tuleville hyvinvointialueille.

–  Ainahan palveluiden järjestäjällä on vastuu, että palvelut toimivat ja toteutuvat. Sitä vastuuta ei voi paeta. Mutta palveluiden järjestäjille asiat voidaan kuitenkin tehdä erilaisilla valtakunnallisilla päätöksillä vähän vaikeammaksi kuin mitä ehkä voisi olla, Rantanen sanoo.

Sairaanhoitopiireissä kiristyvän hoitajamitoituksen nähdään vain pahentavan tilannetta päivystyksissä.

–  Kun hoitajamitoitus kasvaa, vuodepaikat vähenevät, koska hoitajia ei ole tarpeeksi, Tyksin Rantanen sanoo.

Viheliäinen dominoefekti syntyy, kun yhtäällä ruuhkautunut palvelu aiheuttaa ongelmia toisaalla. Vaikeassa tilanteessa ei ole pelkästään päivystys vaan myös erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto sekä asumispalvelun yksiköt.

–  Ajatus sen (hoitajamitoituksen) taustalla on hyvä ja tärkeä, mutta onko se realistinen tällä hoitajamäärällä ja resursoinnilla, niin ei se kyllä ole, Eksoten Palviainen sanoo.

Pirkanmaalla ja Uudellamaalla ollaan samoilla linjoilla: tärkeä ajatus, mutta sen myötä nykyisten paikkojen aukipitäminen ja uusien avaaminen hankaloituvat entisestään.

–  Sen (hoitajamitoituksen) minä miettisin kyllä kokonaan uudestaan. Hirveän hieno ajatus, että ihmisiä olisi tarpeeksi joka paikassa hoitamaan potilaita, mutta tällä hetkellä päivystyksessä ei ole tarpeeksi hoitajia hoitamaan sitä valtavaa potilasmäärää, joka sinne nyt tavallaan jää, kun toisaalla ei pystytä noudattamaan lainsäätäjien säätämiä kriteeristöjä.

– Siinä voisi oikeasti vakavasti miettiä, että ratkaistaisiinko tämä ongelma ensin, ja vasta sitten aletaan rakentaa sellaista ihannemaailmaa, sanoo Husin Castrén.