Pääministeri Sipilä Muistovuosi 1918 -päätösseminaarissa: "Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on ihme"
Pääministeri Juha Sipilän mukaan päivälleen tasan sata vuotta sitten järjestetyillä ensimmäisillä kunnallisvaaleilla oli kansakunnallemme käänteentekevä merkitys.
Muistovuosi 1918 -päätösseminaarissa puhunut Sipilä korosti, että vaalit olivat sisällissodan jälkeen ensimmäinen askel kohti demokraattista päätöksentekoa ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta.
– Vaaliuurnille kävivät sodan molemmat osapuolet, ja myös se osa kansasta, joka oli pysytellyt erimielisyyksien ulkopuolella. Vaalien jälkeen istuttiin yhteisten pöytien ääreen päättämään yhteisistä asioista. Tämä on Suomen vahvuus, hän mainitsi puheessaan.
Uusi kunnallisvaalilaki oli hyväksytty yltyvien levottomuuksien keskellä marraskuussa 1917 ja kunnallisvaalit piti järjestää alkuvuodesta 1918.
Yhteiskunnallisen kriisin kärjistyminen sisällissodaksi johti kuitenkin vaalien siirtymiseen.
– Uurnille käytiin lopulta joulukuussa vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa. Maailmansodan ja sisällissodan jälkeen maa oli surkeassa kunnossa. Jokapäiväisestä leivästä oli pulaa ja sodan tuhoja oli korjattavana joka puolella. Nuoressa valtiossamme elettiin monin tavoin kriisitunnelmissa, ja tämä heijastui myös vaaleihin, pääministeri muistutti.
Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden.
Sipilän mielestä päättyvän muistovuoden myötä suomalaiset ovat pystyneet löytämään uusia näkökulmia itsenäisyyden ajan vaikean alun tarkasteluun.
– Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.
Eheyden tavoittelu on ollut pääministerin mukaan Suomen suuri linja koko 100-vuotiaan historian ajan.
– Tänä päivänä työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että kunnioitamme toinen toisiamme. Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani ja oma merkityksellinen tehtäväni tässä maassa.
Sipilä päätti puheensa senaattorin, Maalaisliiton Kyösti Kallion legensdaarisiin sanoihin sadan vuoden takaa.
Kallion sanoja voi hänen mukaansa pitää itsenäisen Suomen tienviitoituksena, joka on toiminut yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.
– Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.
